– Odotan paljon piakkoin julkaistavalta Norjan hallituksen esitykseltä, joka koskee pohjoisia alueita. Pohjoismaiden neuvoston tulevana presidenttinä olen jo tehnyt selväksi, että tavoitteenani on varmistaa pohjoisille alueille merkittävämpi asema Pohjoismaiden poliittisessa päiväjärjestyksessä, Høybråten totesi. Hän viittasi myös valtaviin voimavaroihin Itämeren ympärysalueilla, joita Pohjoismaat ovat erityisesti priorisoineet viime vuosina.

– Nyt on tärkeää siirtää huomio ja painopiste pohjoisemmaksi. Olen maininnut jo aiemminkin, että määrätietoisuudella saadaan aikaan tuloksia – Pohjoismaat ovat esimerkiksi saaneet alkoholipolitiikan mukaan WHO:n päiväjärjestykseen ja kehottaneet EU-komissiota käsittelemään kansanterveyttä esityksissään, Høybråten sanoi.

Høybråten puhui lääninhallituksen täpötäydessä salissa Tromssassa, jonne oli saapunut useita Pohjois-Norjan keskeisiä toimijoita.

Pohjoismaiden neuvoston tuleva presidentti käsitteli puheenvuorossaan pohjoisten alueiden useimpia tärkeitä kehitysalueita. Luonnonvarat ovat merkittävässä asemassa elinkeinokehityksen mahdollisuuksissa. Tämä koskee sekä kalastuksen ja meriviljelyn uusiutuvia luonnonvaroja että öljyn- ja kaasunporauksesta saatavia energiavaroja.

– Jo 10 vuoden kuluttua pohjoiset alueet voivat olla merkittäviä energiantoimittajia Venäjälle, EU:lle ja USA:lle, Dagfinn Høybråten totesi.

Hän myös korosti yliopistojen ja korkeakoulujen tukemisen sekä matkailuelinkeinoihin kohdistuvien suurempien panostusten tärkeyttä.

– Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä haluan myös hyödyntää parlamentaarikkojen välisiä verkostoja. Lisäksi meidän norjalaisten on tärkeää kehittää pohjoisten alueiden strategiaan liittyviä toimenpiteitä, joihin voimme kutsua mukaan alueen muita maita kehityskumppaneiksemme. Aion tehdä voitavani, jotta pohjoisista alueista tulisi eräänlainen Norjan, EU:n, Venäjän ja USA:n yhteinen kohtauspaikka, Høybråten sanoi korostaen, että liittoumat ovat tärkeitä yhteistyön onnistumiseksi.

Dagfinn Høybråten puhui myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan tärkeästä kumppanuusohjelmasta, jonka parissa on kahden vuoden ajan tehty töitä HIVin/Aidsin ja tuberkuloosin aiheuttamien haasteiden parissa Pohjoismaiden lähialueilla Venäjällä.

– Vuodenvaihteessa Norjasta tulee Pohjoismaiden neuvoston sekä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Minulla on suuret odotukset Tromssassa piakkoin avattavasta Arktisen neuvoston sihteeristöstä. Norja perustaa sihteeristön yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa kuudeksi vuodeksi, jonka aikana puheenjohtajuus kiertää näiden kolmen maan välillä. Toivon, että sihteeristöstä tulisi pysyvä, Høybråten totesi.

Tromsin maaherra, entinen Norjan yhteistyöministeri, Svein Ludvigsen puhui pohjoisia alueita koskevan tiedon levittämisestä ja kehotti Høybråtenia järjestämään kokouksensa Pohjois-Norjassa ja innostamaan muita parlamentaarikoita ottamaan itse enemmän selvää pohjoisista alueista. Ludvigsen käsitteli erikseen myös pohjoismaisen hyödyn käsitettä ja pyrki liittämään sen alueelliseen yhteyteen. Hän sivusi useita yhteiskuntaoloja puhuessaan Pohjois-Norjasta ristiriitojen ratkaisijana alkuperäisasukkaita, merivalvontaa ja avaruustutkimusta koskevissa asioissa.

–Meidän ei sovi unohtaa kansalaisten yhteistyötä, jonka etupäässä on Norden-yhdistyksen toiminta, eikä nuoria, totesi Ludvigsen, joka myös teki ehdotuksen pohjoismaisen lastenkylän rakentamisesta Venäjälle.

Tromssassa sijaitsevan Norjan napa-alueinstituutin johtajana sekä Norjan hallituksessa pohjoisten alueiden asiantuntijavaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Jan Gunnar Winther kutsui Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan toimintaan Arktisen neuvoston sihteeristöön, kun sen toiminta aloitetaan napapiiri-instituutin tiloissa Tromssassa. Winther keskittyi puheenvuorossaan kolmeen aiheeseen: pohjoisten merialueiden hoitoon, joka perustuu yhtenäiseen ekosysteemiin, ilmastokysymyksiin ja ympäristömyrkkyjen vaikutukseen luontoon.

– Voin tarjota pohjoismaiselle yhteistyöllekin toimistotilat napa-alueinstituutin tiloissa, Winther totesi.

Johan Petter Barlindhaug puhui elinkeinoelämän mahdollisuuksista ja totesi, että meidän tulisi nähdä uudet pohjoiset alueet yhteistyöalueena Norjan ja Venäjän välimaastossa.

– Ruotsin yrittäjät ovat ennustaneet, että pohjoisista alueista tulee maailman suurin investointialue. Alueen kaupallisia liikkeellepanevia voimia ovat energia-ala, kalastus ja mineraalien jalostus. Investointeja tarvitaan infrastruktuurin rakentamiseen ja prosessointilaitoksiin. Pohjoismaisesta näkökulmasta ne ovat erilaisia intressejä, mutta lähes poikkeuksetta kaikkien maiden huomio on nyt kiinnittynyt Norjaan sekä maan teknisiin ja logistisiin ratkaisuihin sekä niitä koskeviin haasteisiin, Barlindhaug sanoi.

Tromsin lääninneuvos Paul Dahlø puhui lämpimästi Pohjoiskalotin yhteistyöstä, laajakaistan rakentamisesta ja pohjoisten alueiden erilaisista kehitysstrategioista.

– Svein Ludvigsen puhui aiemmin pohjoismaisesta hyödystä ja vähintään kolmen maan välisestä yhteistyöstä, jolloin projekteihin voidaan hakea tukea. Yhteistyö Barentsin alueen kanssa merkitsee meille vielä yhtä uutta ulottuvuutta, jonka puitteissa teemme yhteistyötä myös Venäjän kanssa, Dahlø totesi.

Nordlys-lehden entisen toimittajan Ivan Kristoffersenin mielestä Norjalla on nyt erityisen hyvä syy kehittää jotain uutta kalastukseen, uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja ilmastonmuutoksiin liittyvissä toimissa.

– EU tuskin haluaa tulevaisuudessa jatkaa suurta riippuvuuttaan Venäjältä tulevasta kaasusta, ja siksi sekä ydinvoiman että hiilivoiman mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan. Norja on nähtävä luotettavana energiantoimittajana, sanoi Kristoffersen, joka myös kehotti poliitikoita pääsemään eroon ”petrofiliasta”.

Dagfinn Høybråten oli tyytyväinen kuulemiinsa erilaisiin näkemyksiin ja tilaisuutta seuranneessa keskustelussa esiin tulleisiin näkökantoihin.