Karkotuksen kohteeksi on joutunut muun muassa raskaana olevia opiskelijoita, eronneita ja tanskalaisen kanssa naimisissa olevia työnhakijoita. Monissa tapauksissa henkilöt ovat hakeneet sosiaalitukea oleskelumaastaan.

Karkotusten tavallisena perusteluna on usein ollut, ettei henkilöllä ole tarpeeksi yhteyksiä oleskelumaahan. Tämä kävi ilmi kansalais- ja kuluttajavaliokunnalle, kun Johan Lindblad rajaestefoorumin sihteeristöstä esitteli ongelmaa keskiviikkona 27. tammikuuta.

Esimerkkinä voidaan mainita Tanskassa oleskellut norjalainen opiskelija, joka tuli raskaaksi tanskalaisen puolisonsa kanssa. Hänen piti keskeyttää opintonsa, ja kunnalta saamansa tiedon mukaan hänen piti luopua opiskelupaikastaan saadakseen toimeentulotukea. Ilman opiskelupaikkaa hän ei voinut saada opintolainaa Norjasta. Koska hän oli oleskellut liian lyhyen aikaa Tanskassa, kävi ilmi, ettei hän voinutkaan saada toimeentulotukea Tanskassa, ja nainen lähetettiin takaisin Norjaan.

Monet Haloo Pohjolan kokoamista ilmoituksista ovat vaikeasti arvioitavia tapauksia, joissa säännöstön tulkinta vaikuttaa kiristyneen vähitellen.

Vuonna 1994 solmitun pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan kaikilla pohjoismaalaisilla on oikeus oleskella toisessa Pohjoismaassa.

Valiokunta pyytää Pohjoismaiden hallituksilta lisää pohjamateriaalia tällaisista karkotuksista voidakseen jatkaa työtä asian parissa. Se kehottaa niitä myös mahdollisesti käymään sopimuksen läpi muotoillakseen sen selvemmin niin, ettei siihen jää niin paljon tulkinnanvaraa.

Valiokunta ottaa kysymyksen esille huhtikuun kokouksessaan Oslossa.

Silje Bergum Kinsten
Puhelin +45 33 96 02 51
Sähköposti siki@norden.org