Pohjoismaat ja EU – onko kumppanuudella tulevaisuutta?
Ruotsi ottaa vetovastuun EU:n puheenjohtajuudesta 1. heinäkuuta ja luotsaa unionia seuraavan puolen vuoden aikana sekä taloudellisissa että poliittisissa myrskyissä. Talouskriisi aiheuttaa paineita hallituksille, ja Lissabonin sopimukseen liittyvät epäselvyydet rasittavat maidenvälisen yhteistyön perustaa. Samalla EU-parlamenttivaalien tulos on muuttanut parlamentaarisen eurooppalaisen yhteistyön poliittista karttaa. Millaista EU:ta Ruotsi oikein lähtee johtamaan? Tätä sekä EU:n ja Pohjoismaiden välistä suhdetta tarkastellaan Analys Nordenin kesäkuun numerossa.
- Valokuvaaja
- Magnus Fröderberg/norden.org
EU jakaa Pohjoismaat kahteen osaan Skandinavian keskeltä Pohjois-Atlantin jäädessä toiselle puolelle ja Itämeren toiselle.
Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat mukana joukkueessa, kun taas Norja ja Islanti sekä kaksi itsehallintoaluetta Färsaaret ja Grönlanti ovat ulkopuolella.
Pohjoismaiden ministerineuvoston jäsenmailla on muun muassa juuri pohjoismaisen yhteistyön ansiosta merkittävä rooli EU:ssa esimerkiksi Itämeri-yhteistyössä ja pohjoisen ulottuvuuden kysymyksissä kuten arktisen alueen ja Luoteis-Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Mutta miten kansalliset tavoitteet ja toimintalinjat vaikuttavat yhteistyöhön ja miltä EU-maisema näyttää yksittäisistä Pohjoismaista katsottuna?
EU-parlamenttivaaleissa EU-skeptikot menestyivät Suomessa ja EU:n kannattajien leiri menetti paikkoja Tanskassa.
Ääniä saivat myös yhden asian liikkeet kuten Ruotsin piraattipuolue, jolla tuskin on muita isoja visioita eurooppalaisesta yhteistyöstä kuin digitaalisten tuotteiden vapaa saatavuus Internetissä.
Samaan aikaan Islannilla on edessään kansanäänestys monta vuotta kestäneen EU-jäsenyyskeskustelun jälkeen. Päätöstä on vauhdittanut maan paha talouskriisi.
Norja haluaa edelleen ainoana Pohjoismaana jättäytyä yhteistyön ulkopuolelle. Tosin tätä kuvaa murentaa se tosiasia, että Norja kuuluu niihin Euroopan maihin, jotka kaikista ahkerimmin siirtävät Brysselin säännöksiä ja asetuksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat äskettäin Islannissa pidetyssä kesäkokouksessaan tukensa Islannin mahdolliselle EU-jäsenyyshakemukselle.
Mutta millaiseen EU:hun Islanti oikein on menossa?
Ja kuinka Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö saavat näkyvyyttä ja äänensä kuuluville muutoksen pyörteissä olevassa EU:ssa?
Muun muassa näitä kysymyksiä Analys Nordenin kansalliset asiantuntijat tarkastelevat kesäkuun numerossa, joka julkaistaan 29. kesäkuuta. Lue lisää Pohjoismaista ja EU:sta osoitteessa www.analysnorden.org.
