Pohjoismaiden itsehallinnot: kokemuksia ja näkemyksiä rauhan näkökulmasta

Pohjoismaissa on kokemuksia konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta sekä rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, ja nämä asiat kannattaa tuoda esille, jotta niistä voidaan ottaa oppia. Näistä asioista sekä alueellisesta itsehallinnosta saadut kokemukset herättävät laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Pohjolassa ja Pohjoismaissa itsehallintoja on usein pidetty reuna-alueilla sallittuina poikkeuksina ja välillä myös ongelmina. ”Keskus- ja reuna-alueiden” väliset suhteet eivät aina ole kitkattomat edes Pohjoismaissa.

Ahvenanmaalla järjestetään 26. tammikuuta 2015 konferenssi Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksien yhteydessä. Esitelmöitsijöinä on sekä tutkijoita että poliitikkoja, ja yleisö koostuu Pohjoismaiden neuvoston jäsenistä ja kutsuvieraista. Tutkijoiden kirjoittamat artikkelit toimivat konferenssissa inspiraationlähteinä, ja tutkijoiden ja poliitikkojen tapaaminen tilaisuudessa voi avata uusia näkökulmia Pohjoismaihin, rauhaan ja itsehallintoihin liittyen. Konferenssin sisältö ja tutkimusmateriaali kootaan myöhemmin yhteiseen julkaisuun.

Rauhanomaisia resursseja?

Pohjoismaiden itsehallinnot: kokemuksia ja näkemyksiä rauhan näkökulmasta -hankkeessa halutaan tuoda esille vaihtoehtoinen näkökulma ja tutkia, voidaanko itsehallintoja pitää rauhanomaisen yhteiskuntakehityksen ja jatkuvasti kehittyvien suhteiden resurssina. Hankkeeseen osallistuvat tutkijat tekevät omilla erikoisalueillaan turvallisuuspolitiikkaan, juridiikkaan, valtiotieteeseen ja talouteen liittyviä tapaustutkimuksia tai vertailuja Ahvenanmaan, Grönlannin ja Färsaarten välillä. Lisäksi tutkijat keskustelevat itsehallinnoista suhteessa Pohjoismaiden kehitykseen sekä niiden merkityksestä rauhanomaiselle kehitykselle ja monimuotoisuuden käsittelylle muualla maailmassa.

Hankkeeseen osallistuvat tutkijat ovat professori Markku Suksi, fil. toht. Gunilla Herolf, fil. toht. Rickard Palmer, LL.M. Sarah Stephan, pol. toht. Maria Ackrén, professori Ágúst Thór Árnason, professori Gudmundur Alfredsson, pol. toht. Tove Malloy, lehtori ja cand. polit. Lise Lyck, oikeust. toht. Kári á Rógvi sekä dosentti Sia Spiliopoulou Åkermark.

Ohjelma

Klo 13.00–13.05:              
Konferenssin avaaminen
Pohjoismaiden neuvoston presidentti

Klo 13.05–13.15:              
Itsehallintoasioiden käsittely kansalais- ja kuluttajavaliokunnassa rauhantyön näkökulmasta
Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan puheenjohtaja

Klo 13.15–13.45:              
Pohjoismaiden itsehallintoalueiden kehitys ja asema rauhanprosessien esikuvana

Ahvenanmaalaisten, färsaarelaisten ja grönlantilaisten tutkijoiden alustuksia

Klo 13.45–14.40:             
Paneelikeskustelu I:

Pohjoismaiden itsehallintoalueiden kehitys: mitä opetuksia on saatu, ja miten niitä voidaan hyödyntää rakentavasti?

Politiikkojen keskustelu moderaattorin johdolla

Klo 14.40–14.55:              
Miksi ja millä tavoin pohjoismaiset kokemukset ovat tärkeitä kansainvälisissä rauhanprosesseissa? – ulkopuolinen näkökulma

Asiantuntija-alustus ja keskustelua

Klo 14.55–15.50:             
Paneelikeskustelu II:

Poliittiset visiot Pohjoismaiden itsehallintoalueiden tilasta vuonna 2020 – alueellisen yhdentymisen merkitys

Politiikkojen keskustelu moderaattorin johdolla

Klo 15.50–16.00:             
Loppukommentit

Kahvi ja tee

Konferenssin järjestää Ahvenanmaan rauhaninstituutti. Yhteistyökumppanina ja konferenssin tukijana on Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunta.