Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut koolla

Pohjolan tulee olla maailman paras paikka lapsille ja nuorille. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuorisoyhteistyön uudessa strategiassa.

Miten Pohjoismaat voivat parhaiten turvata lasten ja nuorten oikeudet?

Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen paneelikeskustelussa yleisö sai kuulla eri maiden kohtaamista haasteista sekä pohjoismaisen yhteistyön vahvuuksista.

Lasten todellisuuteen sopeutetut strategiat

Grönlannin lapsiasioiden puhemies Aviâja Egede Lynge kertoi, että heidän suurimpana haasteenaan on saada sopeutettua lasten ja nuorten oikeuksia koskevia strategioita lasten omaan todellisuuteen.

– Strategioissa tulee ottaa huomioon erilaiset kulttuuriset yhteydet. Grönlanti koostuu valtavan suuresta maantieteellisestä alueesta, jossa on paljon pieniä yhteisöjä, ja eri alueilla on oma kulttuurinsa. Hyväksikäytöstä täytyy raportoida, jotta voimme saada aikaiseksi panostuksia. Epäkohdista ei tavallisesti ilmoiteta pienissä yhteisöissä, vaan aikuiset suojelevat toisiaan. Meidän täytyy kehittää paikallisesti sopeutettuja menetelmiä.

"Aikuisetkaan eivät aina tiedä lasten parasta"

Ruotsin lapsiasiavaltuutettu tarkastelee joka vuosi jotain tiettyä aluetta. Tulokset kootaan hallitukselle lähetettävään raporttiin.
– Käynnistämme teematyöskentelyn aina osallistamalla siihen lapsia ja nuoria, lapsiasiavaltuutettu Fredrik Malmberg kertoo. Toimintarajoitteisista lapsista kertova tämänvuotinen raportti "Respekt" osoittaa, että lapset ovat kyllästyneitä olemaan säälin kohteena. He eivät halua leimautua, olla uhrin roolissa tai joutua yltiömäisen suojelun kohteeksi, Malmberg sanoo.

Hän toteaa, että raportissa esiintyvät lapset toivovat lisää tietoa, osallistumismahdollisuuksia ja turvallista elämää sekä haluavat välttyä loukkauksilta ja väkivallalta. Malmberg kertoo raportissa esiintyvän Moan todenneen:
– Lapset eivät aina itse tiedä omaa parastaan. Mutta eivät sitä tiedä aikuisetkaan. Uskon, että tässä tarvitaan jonkinlaista vuoropuhelua.

Lapsen oikeuksien sopimus osana lainsäädäntöä

Norja sisällytti lapsen oikeuksien sopimuksen lainsäädäntöönsä vuonna 2003. Miten lapsen oikeuksien tilanne on muuttunut Norjassa lainsäädännön myötä?

Norjan lapsiasiavaltuutettu Anne Lindboe kertoo lainsäädännön vaikutuksista:
– Lapsen oikeuksien sopimuksella on ollut suuret vaikutukset. Eivätkä ne ole pelkästään symbolisia, kuten jotkut luulevat. Mediakuva on muuttunut, tietoisuus lapsen oikeuksien sopimuksesta on kasvanut ja oikeuksien puolesta tehdään entistä enemmän töitä.

Pohjoismainen lausunto tekeillä

Tanskan lapsiasiain neuvoston puheenjohtaja Per Larsen nosti esiin yksin tulleet pakolaislapset:
– Pohjoismaihin suuntautuvat pakolaisvirta on valtava haaste järjestelmillemme, mutta velvollisuutenamme on kohdella hyvin tänne saapuvia lapsia. Leikkauksista kärsivät etenkin lapset, ja yksin tulleiden lasten oikeudessa koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon on puutteita.

Yksin tulleiden pakolaislasten yhdistystä edustanut Hamza Ibrahim kysyi lapsiasiavaltuutetuilta, onko kaikissa Pohjoismaissa yksin tulleita pakolaislapsia koskeva oma toimintasuunnitelma.

– Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ovat antamassa piakkoin lausunnon pakolaislapsista. Siihen aiotaan sisällyttää perheen yhdistäminen, oleskeluluvat ja yksin tulleiden pakolaislasten erityistarpeet. Yhteinen kannanotto on siis tekeillä, Ruotsin lapsiasiavaltuutettu Fredrik Malmberg kertoo.