Pohjoismaiden neuvosto kohdisti huomion puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan teemaistunnossaan Tukholmassa 11. huhtikuuta.

Käsittelyssä oli neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan ehdotus, jonka mukaan Pohjoismaiden tulisi laatia selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista väestön elinolosuhteisiin ja kansalaisten turvallisuuteen. Pohjoismaiden valmiusyhteistyötä tulisi myös vahvistaa perustamalla yhteinen katastrofiyksikkö.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen myös täällä Pohjolassa, joten haluamme tuoda puolustuskeskusteluun myös ympäristökysymykset. Nyt on pohdittava yhdessä, miten tulevaan voidaan varautua mahdollisimman hyvin ja miten Pohjoismaiden turvallisuutta ja valmiutta voidaan sopeuttaa tuleviin ilmasto-olosuhteisiin. Näin sanoi ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja Ann-Kristine Johansson neuvoston puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa 11. huhtikuuta.

Selvityksen tulisi keskittyä siihen, miten neljän asteen nousu maapallon keskilämpötilassa vaikuttaisi Pohjoismaiden lähialueiden vakauteen.  Pohjoismaiden neuvosto haluaa lisäksi teettää arvion valmiuskapasiteetin vahvistamistarpeesta ja analyysin ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Pohjoismaihin suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Kansainvälinen toimintasuunnitelma

Pohjoismaiden neuvosto esitti puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa teemaistunnossa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto – eli hallitusten yhteistyöelin – laatisi ehdotuksen, joka koskee kansainvälistä toimintasuunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vakiinnuttamiseksi.

– Pohjoismaat ovat aina olleet ilmastoalan edelläkävijöitä, joten kansainvälisten ratkaisuehdotusten kehittäminen yhteistyönä on meille luontevaa. Pohjoismaiden yhteinen osaaminen on huomattavasti suurempi kuin mihin ne yksinään venyisivät, joten pidämme yhteistoimintaa tärkeänä, Ann-Kristine Johansson toteaa.

Käytännössä ministerineuvoston tulisi selvittää, miten hiilidioksidin kertyminen ilmakehään saataisiin vakiintumaan 450 ppm:ään (tilavuuden miljoonasosaan) tai pysymään sen alapuolella.

Tällä hetkellä kertymä on 393 ppm:ää – Arktiksella hieman enemmän –, ja luku kasvaa 2 ppm:llä vuodessa. 450:tä ppm:ää pidetään kriittisenä tasona, jos ilmastonmuutoksen ei haluta enää kiihtyvän.

Huomio puolustuspolitiikkaan

Puolustus- ja turvallisuusyhteistyö oli keskiössä Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa Tukholmassa 11. huhtikuuta.

Istunnon johdosta neuvosto lähetti myös julkilausuman Pohjoismaiden hallituksille. Siinä kehotetaan laajentamaan Pohjoismaiden NORDRED-pelastusyhteistyötä siten, että siihen sisältyisivät yhteiskuntaturvallisuus ja valmius laajasti ymmärrettyinä.

NORDRED-sopimus solmittiin vuonna 1989, ja se oli ensimmäinen virallinen perusta valmiusalan pohjoismaiselle yhteistyölle. Vuonna 2009 saatiin Haga-julistus, joka pyrkii lisäämään Pohjoismaiden yhteistyötä suuronnettomuuksien ja katastrofien ehkäisyssä ja vähentämisessä sekä niiden seurausten hallinnassa.

Pohjoismaiden valmiusasioista ja yhteiskuntaturvallisuudesta vastaavat ministerit sopivat vuonna 2011 myös auttavansa toisiaan kriisitilanteissa. Tämä tapahtui hyväksymällä yhteinen solidaarisuusjulistus, jota kaivattiin jo vuoden 2009 Stoltenbergin raportissa. Yhteistyötä tehdään lisäksi NORDEFCOssa varsinkin materiaalihankintojen osalta.

Tukholmassa pidettyyn teemaistuntoon osallistuivat myös Pohjoismaiden ulko- ja puolustusministerit, jotka selostivat puolustus- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tilannetta. Nyt ministerien tulee arvioida työn jatkoa Pohjoismaiden neuvoston suositusten pohjalta.

 

Michael Funch
Sähköposti mifu@norden.org