Pohjoismaiden neuvoston kielikeskustelussa lähestytään päätöksentekoa

Pohjoismaiden neuvoston vuonna 2012 hyväksytyn työjärjestyksen mukaan Pohjoismaiden kieliä pidetään yhdenvertaisina neuvoston kokouksissa. Neuvoston kokousten ja sihteeristön nykyiset työkielet ovat ruotsi, norja ja tanska, ja tarvittaessa järjestetään tulkkaus suomeksi ja suomesta sekä islanniksi ja islannista. Kaikki tärkeät asiakirjat käännetään suomeen ja islantiin. 

Työkieliasia tuli ajankohtaiseksi, kun Suomen ja Islannin valtuuskunnat tekivät syksyllä 2016 ehdotuksen myös suomen ja islannin muuttamisesta työkieliksi. Asiasta on sittemmin keskustelu puheenjohtajistossa, ja sitä käsiteltiin neuvoston Helsingin-istunnossa vuonna 2017. Siellä sovittiin, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan vuoden 2018 istunnon päätettäväksi. Puheenjohtajiston tämänpäiväinen keskustelu oli osa valmisteluprosessia.

– Panostamme vahvasti siihen, että saamme aikaan teknisen ja käytännöllisen ratkaisun, jonka myötä kaikki eri maiden jäsenet kokevat olevansa osallisia ja voivansa perehtyä käsiteltäviin asioihin äidinkielellään. Myös keskustelun kannalta on hyväksi, että jäsenet voivat osallistua omalla äidinkielellään, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Michael Tetzschner. 

Keskustelussa esitetyissä näkemyksissä on vedottu demokratiaan ja yhdenvertaisuuteen, mutta myös työkielten lisäämisen taloudellisiin seurauksiin. 

Pohjoismaiden neuvoston kokousten tulkkaustarve kasvoi lähes 30 prosenttia vuosina 2005–2017, koska ruotsin, norjan ja tanskan osaaminen on heikentynyt Suomessa ja Islannissa. Myös käännettyjen asiakirjojen määrä on kasvanut tuntuvasti kuluneen vuosikymmenen aikana.

Puheenjohtajisto torjuu ajatuksen siitä, että ongelma ratkaistaisiin ottamalla yhteiseksi kieleksi englanti.