Pohjoismaiden neuvoston työkielet herättävät keskustelua

21.09.17 | Uutinen
De nordiska flaggorna
Photographer
Johannes Jansson/norden.org
Tehkää suomesta ja islannista tasavertaisia ruotsin, norjan ja tanskan kanssa! Tämän vaatimuksen esitti Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunta vuonna 2016, ja neuvoston työkielistä on keskusteltu aina siitä lähtien. Reykjavikissa pidettiin 20. syyskuuta Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokous, jossa käsiteltiin Suomen ja Islannin valtuuskuntien laatima yhteinen kompromissiehdotus. Puheenjohtajisto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä luvuin 6–5.

Ehdotuksen mukaan suomesta ja islannista tehtäisiin Pohjoismaiden neuvoston virallisia työkieliä ruotsin, norjan ja tanskan lisäksi. Kompromissina oli se, että kaikki taloudellisia seurauksia aiheuttavat toimet toteutettaisiin vasta myöhemmin.

Puheenjohtajisto tuo asiaa koskevan ehdotuksensa loka–marraskuun vaihteessa pidettävään Pohjoismaiden neuvoston Helsingin-istuntoon, joka tekee lopullisen päätöksen.

Kielikysymys on ollut lausuntokierroksella Pohjoismaiden neuvoston kansallisissa valtuuskunnissa sekä Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnassa. Sen perusteella syntyi ehdotus, joka parantaisi suomen ja islannin asemaa tekemättä niistä virallisia työkieliä. Suomen ja Islannin valtuuskunnat pitivät ehdotusta riittämättömänä.

Vahvoja reaktioita

Puheenjohtajiston kielteinen kanta valtuuskuntien ehdotukseen herätti voimakkaita tunteita muun muassa Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunnassa. Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta tarttui erityisesti siihen, että Pohjoismaiden neuvoston ahvenanmaalainen presidentti Britt Lundberg ei äänestänyt Suomen ja Islannin ehdotuksen vaan toisen kompromissiehdotuksen puolesta.

– Olen todella pettynyt. Suomen valtuuskunta esitti Lundbergia aikanaan Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi, emmekä pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen eduskunnan valtuuskunnan aloitetta vastaan. Lundbergin toiminta oli erittäin valitettavaa, eikä edistä hyvien kielisuhteiden edistämistä Pohjolassa eikä myöskään Suomessa, Feldt-Ranta sanoi.

Lundberg: En äänestänyt mitään kieltä vastaan

Britt Lundberg on pahoillaan siitä, että puheenjohtajiston päätös nostatti niin vahvoja reaktioita. Hän kuitenkin korostaa, ettei äänestänyt suomea vastaan, vaan kannatti ehdotusta, joka lisäisi suomen ja islannin käyttöä Pohjoismaiden neuvostossa. Lundbergin kannattama kompromissiehdotus koskee suomen ja islannin käännösmäärien kasvattamista. Sen mukaan jatkossa käännettäisiin muun muassa kokouspöytäkirjat. Pohjoismaiden neuvoston kaikki jäsenet voisivat lisäksi jatkossa tehdä niin sanottuja jäsenehdotuksia (aloitteita) omalla äidinkielellään.

Britt Lundberg toteaa olevansa realisti ja päätyneensä siihen, ettei Suomen ja Islannin valtuuskuntien tekemä ehdotus saisi enemmistöä taakseen Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, jossa koko neuvostolla on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa.

– Jos ehdotus olisi hyväksytty puheenjohtajistossa ja edennyt istuntoon, se olisi todennäköisesti hylätty äänestyksessä. Tällöin istunnossa ei olisi käsitelty nyt kannattamaani ehdotusta, joka tuo huomattavia parannuksia suomen ja islannin asemaan. Uhkana oli se, että nykytilanteeseen ei tulisi minkäänlaista parannusta. Nyt siihen on ainakin mahdollisuus. En siis äänestänyt mitään kieltä vastaan, vaan suomen ja islannin puolesta. Puheenjohtajana vastuullani on ehdottaa muotoiluja, joilla on edellytyksiä saada istunnon enemmistön tuki.

Avoimia kysymyksiä

Britt Lundberg toteaa ymmärtävänsä hyvin sitä, että asia herättää tunteita. Hän myös painottaa pyrkineensä parantamaan suomen ja islannin asemaa koko presidenttivuotensa ajan.

Samalla hän kertoo, että suomen ja islannin nostamiseen ruotsin, norjan ja tanskan rinnalle liittyy paljon avoimia kysymyksiä.

– Nykytilanteessa emme tiedä, mitä Pohjoismaiden neuvoston virallisten työkielien lisääminen käytännössä merkitsisi. Tarkoittaisiko se esimerkiksi sitä, että neuvoston sihteeristön koko henkilökunnan tulisi jatkossa osata ruotsin, norjan tai tanskan lisäksi myös suomea ja islantia?

Nykyisin neuvoston sihteeristön henkilöstöltä edellytetään ruotsin, norjan tai tanskan suullista ja kirjallista taitoa, ja samaa kielipolitiikkaa noudatetaan myös Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Työkielet on vahvistettu Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksessä.