Pohjoismaiden opettajankoulutus kärsii kielteisestä uutisoinnista – poikkeuksena Suomi
Kielteinen uutisointi vahingoittaa opettajankoulutusta. Useissa Pohjoismaissa yhä harvemmat hakeutuvat opettajankoulutukseen, ja syynä on erityisesti huono julkisuus ja hyvien esikuvien puute tiedotusvälineissä. Tämä käy ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston uudesta raportista, jossa käsitellään opettajankoulutuksen rekrytointiongelmia Pohjoismaissa. Suomen tilanne on kuitenkin naapurimaita huomattavasti parempi.
Aiemmin opettaja oli merkittävä henkilö paikallisyhteisössä. Opettajan ammattiin liittyi paljon arvostusta ja vaikutusvaltaa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston haastattelututkimuksesta käy ilmi, että opettajien nykyinen vähäinen arvostus yhteiskunnassa on vaikeuttanut nuorten houkuttelua opettajankoulutukseen. Tämä ei kuitenkaan koske Suomea, raportissa todetaan lopuksi.
Tutkimukseen osallistui nuoria opiskelupaikan hakijoita Pohjoismaista. Erityisesti Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa hyvien esikuvien puutetta ja kielteistä uutisointia pidettiin tekijöinä, jotka osaltaan heikentävät opettajan ammatin vetovoimaa nuorten silmissä.
Tutkimuksessa poikkeuksena oli vain Suomi, jossa sekä opettajankoulutus että opettajan ammatti ovat arvostettuja. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että opettajankoulutuksessa on vapaita opiskelupaikkoja huomattavasti vähemmän kuin hakijoita – tilanne on päinvastainen kuin muissa maissa.
Opetusministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen Suomen tilanteeseen, mutta korostaa samalla sitä, ettei opettajankoulutuksen vetovoima ole itsestäänselvyys.
– Meidän on huolehdittava jatkuvasti siitä, että opettajankoulutus pysyy arvossaan ja säilyttää vetovoimansa, Virkkunen toteaa.
Hän uskoo opettajankoulutuksen hyvän maineen Suomessa johtuvan siitä, että koulutuksen perustana on jo yli 30 vuoden ajan ollut ylempi korkeakoulututkinto. Virkkusen mukaan ammatin kiinnostavuuden lisäämisessä on tärkeää huolehtia opettajien työtyytyväisyydestä ja jatkokoulutuksesta.
Myös palkkaus on nuorten mukaan syy siihen, etteivät he valitse opettajankoulutusta. Alkupalkkaus on suunnilleen samalla tasolla kaikissa viidessä Pohjoismaassa, mutta vaikka opettajan palkka Suomessa ei ole korkeampi kuin muissa maissa, opettajan ammatin arvostus on saanut ammatin vetovoiman säilymään.
Raportti pohjautuu Pohjoismaiden lukiolaisten ja opettajaopiskelijoiden keskuudessa tehtyihin haastatteluihin ja kyselytutkimukseen. Kyselyn toteuttivat tanskalainen opetusalan arviointilaitos ja Århusin yliopiston yhteydessä toimiva kasvatustieteellinen korkeakoulu Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiantona.
Yhteydenotot
Michael Funch
Puhelin
+45 33960332
Sähköposti
mifu@norden.org
