Pohjoismaiden tehostettava ruotsin, norjan ja tanskan opetusta
27.-28. huhtikuuta pidetyssä pohjoismaisessa kielikonferenssissa todettiin, että naapurimaiden kielten ymmärtämiseen Pohjoismaissa tarvitaan aiempaa enemmän kansallista panostusta. Asiantuntijoiden mukaan ruotsia, norjaa ja tanskaa olisi opetettava jo ensimmäisestä luokasta lähtien.
Naapurimaiden kielten ymmärtäminen on hiipumassa Pohjoismaissa. Konferenssissa todettiin, että tilanteen muuttamiseksi ruotsin, norjan ja tanskan opetus olisi aloitettava jo ensimmäisellä luokalla. Opetusta olisi oltava useammalla kuin kolmella luokka-asteella, ja sitä olisi hyödynnettävä aloitettaessa muiden kielten, kuten englannin, opetusta.
- Valokuvaaja
- Johannes Jansson/norden.org
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana toimivan Tanskan 27.-28. huhtikuuta järjestämän konferenssin aiheena oli naapurimaiden kielten ymmärtäminen Pohjoismaissa. Konferenssissa keskityttiin myös tarpeeseen kehittää vieraiden kielten taitoa Pohjoismaissa.
Konferenssiin osallistui kieliasiantuntijoista koko Pohjolasta, myös Färsaarilta, Grönlannista ja Ahvenanmaalta.
Konferenssiin osallistuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että kieli on keskeinen tekijä kulttuurissa mutta että naapurimaiden kielten ymmärtämiseen liittyy myös muita tekijöitä.
On kysymys myös pohjoismaisesta yhteiskuntamallista, taloudesta ja erityisesti elinvoimaisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisestä Pohjolassa.
Konferenssissa todettiin, että nykyisen kansallisen panostuksen lisäksi tarvitaan enemmän panostusta.
- Teemme paljon pohjoismaisten kielten aseman vahvistamiseksi opetuksessa. Olemmeko tehneet riittävästi, ja voisimmeko tehdä jotakin paremmin? opetusministeri Tina Nedergaard kysyi.
Konferenssin toisena aiheena oli tarve kehittää vieraiden kielten taitoa Pohjoismaissa. Islannin entinen presidentti Vigdis Finnbogadottir, joka toimii nykyisin Unescon hyvän tahdon lähettiläänä kielipoliittisissa asioissa, piti alustuksen tästä aiheesta.
- Voin sanoa omalla kielelläni kaiken, mitä haluan. Vieraalla kielellä voin kuitenkin sanoa vain sen, mitä osaan, hän sanoi avauspuheenvuorossaan.
Vigdis Finnbogadottir korosti sitä, kuinka tärkeää on osata äidinkieltään ja sen jälkeen mahdollisimman aikaisin oppia naapurimaiden kieliä, koska siten on hyvät edellytykset oppia muitakin kieliä.
Keskusteluun osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että muiden vieraiden kielien oppiminen on helpompaa, jos naapurimaiden kieliä aletaan opettaa mahdollisimman varhain.
Konferenssissa todettiin, että tilanteen muuttamiseksi ruotsin, norjan ja tanskan opetus olisi aloitettava jo ensimmäisellä luokalla. Opetusta olisi oltava useammalla kuin kolmella luokka-asteella, ja sitä olisi hyödynnettävä aloitettaessa muiden kielten, kuten englannin, opetusta.
Kielikonrerenssi "Nordiske sprog - sprog i Norden" toimi lähtölaukauksena yhteispohjoismaiselle kielikampanjalle, jonka tarkoitus on tulevien vuosien aikana vahvistaa erityisesti Pohjoismaiden nuorten naapurimaiden kielten ymmärtämistä.
Lopuksi kieliyhteistyössä otettiin käyttöön myös jotakin uutta.
Uudelle verkkosivustolle nordisksprogkoordination.org kerätään pohjoismaista kieliaineistoa asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita varten. Sivuston odotetaan valmistuvan tämän vuoden toukokuun puolivälissä.
