Yhteinen pohjoismainen visio ja yhteinen tavaramerkki. Se on mahdollista, jos löytyy poliittista tahtoa, osoittaa Suomen Ulkopoliittisen instituutin vasta julkaisema raportti, joka on tulosta hankkeesta Pohjoismaat 2020. Raportista ilmenee, että Pohjoismailla on juuri nyt ainutkertainen mahdollisuus lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisellä areenalla. Almedaleniin kokoontuneet panelistit tarttuivat aiheeseen.

– Olemme aliarvioineet Pohjoismaiden yhteenkuuluvuuden merkityksen, varsinkin YK:ssa. Näin toteaa SSU:n liittosihteeri Mattias Vepsä, joka samalla totesi, että kansan myönteinen suhtautuminen ja järjestäytynyt toiminta pohjoismaisissa yhteyksissä on merkkinä pohjoismaisen yhteistyön onnistumisesta.

– On turvallista suunnitella tulevaisuutta varten, koska tällöin meidän ei ole pakko tehdä mitään ihan heti, totesi Hufvudstadsbladetin Yrsa Grüne.

Joidenkin mielestä viime vuosina on tapahtunut paljon.

– Pohjoismainen yhteistyö on konkretisoitunut viimeisten 5–6 vuoden aikana, korosti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Karin Enström (M).

Raportin laatineet viisi henkilöä Rikard Bengtsson, Nina Græger, Kaisa Korhonen, Charly Salonius-Pasternak ja Teija Tilikainen jakavat Pohjoismaita ympäröivän maailman kolmeen eri tasoon: globaali, eurooppalainen ja alueellinen taso, ja heidän mielestään Pohjoismaat voivat toimia niistä kaikilla. Olemme Pohjolassa edenneet tärkeiden tulevaisuuskysymysten käsittelyssä jo pitkälle. Näitä ovat mm. avoimuus, turvallisuus, energia ja hyvinvointi. Koordinoimalla strategiamme voimme lisätä valtaamme ja vaikutusmahdollisuuksiamme.

Raportissa todetaan, että hallitusten ja muiden instituutioiden virallista valtaa täydennetään epämuodollisilla johtoelimillä, kuten G20 ja G8, ja että pohjoismainen verkosto voisi toimia vastaavana alustana.

Raportissa mainitaan myös, että vaikutusmahdollisuudet voivat EU:n tasolla olla vielä suuremmat. Euroopan unionin jäsenmäärä on kasvanut nopeasti 15:sta 27:ään, ja viime aikojen talouskehitys on heikentänyt unionia osittain. Laajentumisen myötä maat ja eturyhmät ovat mitä ilmeisimmin alkaneet tehdä alueellista yhteistyötä voidakseen erilaisten verkostojen avulla painostaa päätöksentekijöitä. Toimimalla samoin Pohjoismaat voivat varmistaa asemansa kilpailussa.

Tanskalaisen Berlingske Tidene -lehden Thomas Larsen totesi yhteistyön kotikentällä kasvavan ulkoapäin tulevien vaatimusten lisääntyessä.

– Tanska kääntyy takaisin Pohjolan puoleen oltuaan jonkin aikaa kaukana maailmalla. Jos me emme tee yhteistyötä, hyvinvointivaltiomme ovat uhattuina.

Myös Itämeren ympäristön yhteishankkeet mainitaan raportissa hyvänä esimerkkinä menestyksekkäästä alueellisesta yhteistyöstä. Turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvillä hankkeilla tulee olla korkeimman poliittisen johdon tuki. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen voi olla merkittävää varsinkin arktisen alueen ja cyber-avaruuden turvallisuuden kannalta.

Arktista aluetta käsittelevässä keskustelussa Yrsa Grüne totesi, että juuri tässä Pohjoismailla on mahdollisuus ottaa johtoasema.

– Blokkien muodostaminen on luonnollista, mutta menetämme kohta mahdollisuutemme Arktiksella.

Raportoijien mielestä yhteistoiminnalle on monia mahdollisuuksia. He ehdottavat mm. seuraavia konkreettisia toimenpiteitä:

• Yhteinen sovitteluinstituutti
• Yhteistyö maailmalla olevien lähetystöjen ja kauppakamarien määrään liittyvissä kysymyksissä
• Koordinointitoimisto Brysselissä
• Muiden Pohjoismaiden kansainvälisten organisaatioiden tärkeisiin virkoihin asettamien ehdokkaiden tukeminen
• Puolustus- ja turvallisuustyön institutionaalistaminen

Raportin mukaan Pohjoismailla on mahdollisuus vahvistaa asemaansa kansainvälisellä areenalla. Pohjoismailla on piilevää potentiaalia, mutta menestys riippuu poliittisesta tahdosta sekä siitä, pystyvätkö maat jakamaan vastuuta.

Osanottajat Almedalenissa: Karin Enström, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja (M), Mattias Vepsä, liittosihteeri SSU, Yrsa Grüne, Hufvudstadsbladet jaThomas Larsen, Berlingske Tidende ja raportin laatija Rikard Bengtsson, valtiotieteiden dosentti Lundin yliopistosta.

Norden - Making a Difference?

Bodil Tingsby
Puhelin +45 33 96 03 57
Sähköposti bot@norden.org