Pohjoismainen alueindeksi (RPI): Pääkaupunkiseutu sijoittuu kärkeen

15.02.16 | Uutinen
Mail Facebook Linkedin Twitter
Työtilanne, taloudelliset näkymät ja alueellinen kehitys ovat uuden Pohjoismaisen alueindeksin (Regional Potential Index RPI) peruspilareita. Pääkaupunkiseutu pärjää Pohjoismaisten alueiden vertailussa ja sijoittuu paikalle viisi. Nordregio-tutkimuskeskuksen uusi Pohjoismainen aluevertailuindeksi vahvistaa luvuin ihmisvuodon kaupunkeihin: tulevaisuuden vetureina toimivat Oslo, Region Hovedstaden (Tanskan pääkaupunkiseutu), Tukholma, Akershus (Oslon hallinnollinen alue) ja Helsinki-Uusimaa. Nämä viisi pohjoismaista hot-spottia ovat erittäin kilpailukykyisiä, houkuttelevat sijoituksia ja ihmisiä puoleensa.

Ainoastaan Pääkaupunkiseutu ylsi Suomen alueista Pohjoismaisen aluevertailun kärkeen. Pääkaupunkiseudun tasainen sukupuolijakauma ja korkeasti koulutettu väestö, joista suurin osa on työikäisiä, puoltavat vahvasti alueen sijaa top 10:ssä. Erityisesti taloudelliset näkymät ja väestönrakenne vahvistavat pääkaupunkiseudun asemaa. Lisäksi alueella on paljon kehitysinvestointeja ja korkea GRP/capita (gross regional product per capita). Suomen muut alueet eivät pärjänneet vertailussa alhaisten työllisyysnäkymien, nuorisotyöttömyyden, maastamuuton ja vanhenevan väestön vuoksi. Suomen pohjoisimmat ja itäiset alueet, erityisesti Puumala ja Hyrynsalmi, ovat kärsineet Pohjoismaisessa aluevertailussa eniten väestökadosta, mutta PISA-tutkimuksissa ja innovaatioiden määrässä Suomi on kirkkaasti Pohjoismaiden kärjessä.

Suomen vahvat ja heikot puolet Pohjoismaisessa vertailussa

Vertailusta käy ilmi, että Suomi on innovaatioiden ja patenttien kärkimaa. Suomen kaikki alueet ovat homogeenisesti Itä-Suomea lukuun ottamatta johdossa innovaatioiden määrässä muihin Pohjoismaihin verrattuna.  Suurin kasvu nähtiin Pohjois-Suomen alueella, yli 10%. Pohjanmaa loistaa niin kokonaismäärässä kuin vihreiden patenttien määrässä, joita kokonaisinnovaatioiden määrästä on yli 25%.  

Taloudellinen kriisi vaikuttaa edelleen Suomeen eniten. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi väestönrakenne ja ikääntyminen ovat haasteellisimpia Suomessa. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto vastaa noin 2/3 väestönkasvusta, Suomessa luonnollinen väestönlisäys ja netto maahanmuutto ovat vaikuttaneet yhtä paljon väestönkehitykseen vuosina 1990-2015, ja kasvuvauhti on hidasta. Suomi erottuu myös Pohjoismaisten sisäisessä muuttoliikenteessä maana, joka on ainoastaan muuttotappiollinen kaikkiin muihin maihin nähden. 72% Suomesta lähtevästä Pohjoismaisesta muuttoliikenteestä suuntaa Ruotsiin (2014) ja huomattavan pieniä määriä muihin Pohjoismaihin.

Lisää vertailumateriaalia, karttoja ja tilastotietoa:

Nordregio Index