Strategialla pyritään vahvistamaan alueen jäsenmaiden välistä yhteistyötä EU:ssa, ja sillä on neljä päätavoitetta: Itämeren ympäristön parantaminen, hyvinvoinnin lisääminen, alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittäminen sekä turvallisuuden parantaminen.

Pohjoismaiden ministerineuvosto teki aiemmin tänä vuonna useita ehdotuksia, joilla se evästi EU-komissiota strategian valmistelussa. Ehdotuksissa käsiteltiin myös sitä, miten pohjoismainen yhteistyö voi auttaa Itämeri-strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

– Pohjoismaiden ministerineuvosto on vaikuttanut merkittävästi strategian laatimiseen. Ministerineuvosto on meille tärkeä kumppani varsinkin strategian projektien toteuttamisessa, toteaa apulaisosastopäällikkö Ann-Kerstin Myleus EU-komission aluepolitiikan pääosastosta.

Pohjoismaiden ministerineuvostolle on muun muassa annettu päävastuu Itämeren alueen tutkimus- ja innovointirahaston perustamisesta ja ministerineuvosto mainitaan uudessa Itämeri-strategiassa myös monessa muussa yhteydessä.

– Haluamme auttaa Itämeri-strategian toteuttamisessa tietyillä aloilla ja tehdä voitavamme, jotta strategiasta tulisi menestys. Ministerineuvostolla on pitkä kokemus Itämeren alueen yhteistyöstä, ja olemme luoneet ainutlaatuisen verkoston, johon kuuluvat Pohjoismaat, Viro, Latvia ja Liettua sekä Luoteis-Venäjä, ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson muistuttaa.

Ministerineuvosto voi myös osaltaan lisätä Itämeren alueen sisämarkkinoiden joustavuutta poistamalla jatkossakin aktiivisesti Pohjoismaiden välisiä rajaesteitä. Rajaesteet mainitaan Itämeri-strategia nimenomaan alueen hyvinvoinnin kasvun esteiksi.

EU:n Itämeri-strategiaa koskeva aloite tehtiin vuonna 2006. Itämeri on keskiössä myös heinäkuussa alkavalla Ruotsin EU-puheenjohtajakaudella.