Pohjoismainen kouluhuippukokous Norjassa

17.08.15 | Uutinen
Tuhannet norjalaislapset lähtivät eilen ensimmäistä kertaa koulutielle, ja Norjan Arendalsuka-politiikkatapahtumassa käytiin samana päivänä keskustelu heidän tulevasta kouluarjestaan. Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämässä keskustelussa kuultiin Norjan osaamisministeriä Torbjørn Røe Isaksenia, Ruotsin lukio- ja aikuiskoulutusministeri Aida Hadzialicia, pohjoismaisen yhteistyön poliitikkoja, asiantuntijoita ja aktiivista yleisöä.

Molemmat ministerit totesivat kaipaavansa maiden välille lisää kokemustenvaihtoa koulutusalalla.

– Mitkään muut maat eivät ole niin tärkeitä vertailukohtia kuin pohjoismaiset naapurimaat. Tuntuu hassulta, että usein lähdetään merta edemmäs tutustumaan hyvään koulutukseen sen sijaan, että käytäisiin naapurimaissa, joilta voi aidosti oppia paljon, Røe Isaksen sanoi.

Mitä koulu-uudistuksilla saavutetaan?

Norjan osaamisministeri huomautti, että kaikissa Pohjoismaissa on Suomea lukuun ottamatta toteutettu koulu-uudistuksia kymmenen viime vuoden aikana. Maiden tulisikin ottaa oppia toistensa kokemuksista ennen uusiin toimenpiteisiin ryhtymistä.

– Ruotsista olen saanut sen vaikutelman, että edellinen hallitus suorastaan suolsi koulutustoimenpiteitä siinä toivossa, että jokin niistä toimisi. Olennaista ei kuitenkaan ole se, kuinka monta uudistusta kukin käynnistää, vaan mitä niillä saavutetaan, Røe Isaksen tiivisti. Hän sai taustatukea Ragnhild Liediltä, joka on Norjan opetusalan ammattijärjestön Utdanningsforbundetin puheenjohtaja.

– Suomi saa paljon myönteistä huomiota oppimistulostensa vuoksi. Suomessa ei ole juuri toteutettu koulu-uudistuksia, vaan maassa on rauha ja opettajiin on luotettu. Täällä Norjassa taas on tehty uudistus toisensa perään, ja parin vuoden "pienten pintaremonttien" on luultu tepsivän pitkäjänteisyyttä paremmin, Lied sanoi.

Viihtyvyys ja oppimistulokset nivoutuvat yhteen

Pohjoismaiden neuvoston Annette Lind oli sitä mieltä, että Tanskassa meneillään oleva uudistus toimii hyvin myös pitkällä aikavälillä. Se ei nimittäin keskity yksinomaan oppimistuloksiin, vaan painottaa myös kouluviihtyvyyttä:

Olemme käynnistäneet toimivan peruskoulu-uudistuksen ja tähtäämme siihen, että seuraava sukupolvi saa parasta koulutusta koskaan. Tavoitteeseen päästään muun muassa siten, että koulupäivä on pidempi kuin missään muussa Pohjoismaassa. Hyvät oppimistulokset eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lasten tulisi myös viihtyä koulussa. Olemmekin toteuttaneet vuosittain kansallisen tyytyväisyystutkimuksen. En ole valmis uhraamaan lasten viihtyvyyttä tulosten parantamiseksi, vaan molempia puolia on painotettava, Lind sanoi.

Keskustelu tärkeää

Aida Hadzialic painotti, että myös Pohjoismaissa on uskallettava puhua koulutuksen suurista ja vaikeista kysymyksistä. Hän pitää selvänä, että koulutukseen ei vain pidä "pumpata rahaa", vaan samalla on otettava tarkkaan syyniin koulun tavoiteohjaus.

– Ruotsissa on tällä hetkellä täysin mahdotonta vastata kysymykseen siitä, kuka koulua johtaa. OECD on yrittänyt, mutta kukaan ei ole onnistunut vastaamaan, onko lopullinen vastuu hallituksella, valtiopäivillä, kunnilla, kouluilla vai rehtoreilla. Tämä on suuri ongelma, josta on uskallettava puhua, Hadzialic totesi.

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston suomalainen presidentti Kai Alajoki korosti hänkin keskustelun merkitystä.

– Toivottavasti voimme jatkaa tällaisia keskusteluja, joissa ihmiset eri maista ja politiikan eri tasoilta puhuvat avoimesti. Siten voimme toivottavasti oppia toisiltamme ja välttyä toistamasta muiden virheitä, Alajoki sanoi.

"Elämme sivistysmaassa"

Kaikki keskustelun osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että opettajien asemaa on kohennettava.

Torbjørn Røe Isaksen muisti kysyneensä kerran suomalaisvirkamieheltä ministerineuvoston kokouksessa, miten ihmeessä Suomessa arvostetaan opettajia niin paljon. Hän sai seuraavan vastauksen: "Elämme sivistysmaassa."

Koulutuskeskustelu käytiin Arendalsuka-politiikkatapahtuman yhteydessä 17. elokuuta 2015.

Nimi:
Oppivatko lapset ja nuoret tarpeeksi koulussa?

Alustajat:
Erling Barth, sosiaalitieteiden tutkimuslaitoksen tutkija.
Sten Runar Ludvigsen, Oslon yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori ja kansallisen kouluselvitysryhmän puheenjohtaja

Osallistujat:
Torbjørn Røe Isaksen, osaamisministeri, Norja
Aida Hadzialic, lukio- ja aikuiskoulutusministeri, Ruotsi
Annette Lind, kansankäräjäedustaja, sosiaalidemokraattien koulutusvastaava ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen, Tanska
Heikki Holmås, suurkäräjäedustaja, Norja
Kai Alajoki, Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti, Suomi
Pohjoismaisten opettajajärjestöjen yhteistyöneuvosto edustajanaan Norjan opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Ragnhild Lied

Järjestäjä: Arendalsuka yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa

Tietoa Arendalsuka-tapahtumasta

Norjan Arendalsuka-politiikkatapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Arendalsuka on vuotuinen areena, jolla Norjan politiikan sekä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän toimijat tapaavat toisiaan ja kansaa käydäkseen keskusteluja ja linjatakseen tämän hetken ja tulevaisuuden politiikkaa.