Pohjoismaissa hyvät mahdollisuudet biotalousyhteistyöhön

Pohjoismaiden elintarvikeministerit pitivät Islannissa 26.–27. kesäkuuta yhteisen kokouksen, jossa he keskustelivat muun muassa Pohjoismaiden biotalouden kehityksestä.

Maapallon resurssien huvetessa niin kutsuttu kiertotalous ja biotalous saavat yhä enemmän huomiota. Nämä kaksi tapaa hyödyntää maapallon resursseja toisaalta vähentävät resurssien käyttöä ja toisaalta tukevat siirtymistä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta biopohjaiseen talouteen tutkimuksen ja innovaatioiden avulla.

Pohjoismaiden ministerineuvosto ja NordForsk esittelevät pian tulokset suuresta tutkimusohjelmasta, jossa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutusta alkutuotantoon. Raportti osoittaa muun muassa sen, että ilmastonmuutos avaa Pohjoismaissa monia uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin yksittäisiin maihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat, koska kehityksen halutaan tapahtuvan kestävällä tavalla.

Potentiaalin strateginen analysointi

Biotalous on vastaus maailmanlaajuisiin haasteisiin. Biotalouden mahdollisuudet, haasteet ja puitteet ovat kuitenkin alueellisia. Pohjoismaiden ministerineuvosto pitää tässä yhteydessä tarpeellisena kartoittaa, miten pohjoismaista yhteistyötä biotalouden alalla voitaisiin lisätä. Lisäksi halutaan tutkia mahdollisuuksia uusien kestävien arvoketjujen luomiseksi. Lähtökohtana ovat maasta, metsästä ja vedestä saatavat luonnonvarat, joiden avulla voidaan luoda parempia ratkaisuja elintarvike-, materiaali-, tekstiili-, muovi- ja lääketeollisuuteen sekä monille muille aloille.

 – Pohjoismaissa on tehty monia aloitteita uuden biotalouden tukemiseksi, ja Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet edistää biopohjaisen yhteiskunnan kehitystä, toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten Islannin ministerikokouksen yhteydessä.

– Luodakseen parhaan mahdollisen perustan tämän työn jatkamiselle ministerit ovat pyytäneet ministerineuvoston sihteeristöä tutkimaan mahdollisuutta laajemman kartoituksen tekemiseen tällä alueella. Se voisi olla esimerkiksi Stoltenbergin ulkomaanpolitiikan alalla tai Könbergin terveydenhoitoalalla tekemien tutkimusten kaltainen strateginen tarkastelu, jossa voitaisiin analysoida toisaalta itse biotaloutta ja toisaalta Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia tällä sektorilla, hän jatkaa.

Biopaneeli voi vahvistaa Pohjoismaiden yhteistä ääntä

Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnisti Islannin puheenjohtajakaudella NordBio-aloitteen – biotalouden yhteistyöhankkeen, jossa keskitytään muun muassa biotalouden elintarvikeinnovaatioihin sekä metsätalouteen ja kalastukseen.

NordBio-ohjelman puitteissa tehtävät aloitteet ovat siten hyvin laaja-alaisia ja täydentävät muita vastaavanlaisia panostuksia Pohjoismaissa ja EU-maissa. Noin 22 miljoonaa ihmistä EU-maissa työskentelee biotalouden monilla eri sektoreilla, joten tässä on kyse monista työpaikoista ja suurista rahasummista.

– Haluamme myös vahvistaa Pohjoismaiden yhteistä ääntä keskusteltaessa biopohjaisen yhteiskunnan kehityksestä Euroopassa ja muualla maailmassa. Islannin puheenjohtajisto suositteli sen vuoksi Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvostolle (MR-FJLS) pohjoismaisen biotalouspaneelin perustamista.

Tällainen paneeli voisi tuoda paremmin esille alueellisia ratkaisuja Pohjoismaissa ja Pohjoismaiden lähialueilla, kuten arktisella alueella ja Itämeren alueella, ja vahvistaa siten Pohjoismaiden ääntä EU:ssa ja YK:ssa, Dagfinn Høybråten selittää.

Ehdotus esitellään ministereille myöhemmin tänä vuonna, ja mahdollinen biotalouspaneeli huolehtii siinä tapauksessa edellä ehdotetun kartoituksen seurannasta sekä edistää kestävää pohjoismaista biotaloutta analyysien, keskustelujen ja suositusten kautta.

Paikallinen kehitys

Kaikkien näiden aloitteiden yhteisenä tavoitteena on myös vahvistaa kestävää paikallistaloudellista kehitystä kaikissa Pohjoismaissa kiinnittämällä enemmän huomiota maa- ja rannikkoalueilla tehtävien investointien mahdollisuuksiin.

 – Biotalous on paikallista kehitystä globaalissa maailmassa.  Luonnonvarojen parempi ja innovatiivisempi käyttö voi luoda vihreitä työpaikkoja ja vahvistaa paikallista taloutta koko Pohjolassa, Dagfinn Høybråten korostaa.

– Biotalouden mahdollisuutena on ennen kaikkea perustaa ja parantaa sellaisia paikallistalouden arvoketjuja, joissa tuotteita ei tarvitse kuljettaa keskitettyihin tuotantoyksiköihin pitkän matkan päähän tai tuotantoa ulkoistaa kaukomaille, hän toteaa lopuksi.