Yhteistyön vahvuuksiin kuuluvat myös vankat tutkimusperinteet, suuri investointien määrä sekä laajapohjainen, institutionaalinen yhteistyö kaikilla tasoilla.

Huonoa on se, että yhteistyön virallisista rakenteista on muodostunut monimutkaisia ja niiden yhteensovittaminen on puutteellista. Budjettivarat ovat pieniä ja myös tutkijoiden liikkuvuutta voitaisiin parantaa, ryhmä toteaa raportissaan.

– Tärkeintä olisi parantaa kilpailumahdollisuuksia, jotta kaikki tutkijat voisivat hakea apurahaa kaikista Pohjoismaista. Tutkimusapurahaa saavalla tutkijalla pitäisi myös olla mahdollisuus siirtää apuraha työn mukana toiseen Pohjoismaahan, FORMAS-tutkimusneuvoston johtaja ja korkean tason ryhmän jäsen Rolf Annerberg sanoo.

EU:n Horizon 2020 -ohjelmaan halutaan pohjoismainen strategia

Korkean tason ryhmä toivoo muutosta myös näkemykseen pohjoismaisesta tutkimusyhteistyöstä eurooppalaisen yhteistyön vaihtoehtona. Pohjoismainen yhteistyö tulisi sen sijaan nähdä strategisena mahdollisuutena ja yhteistyöalustana eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, ryhmä toteaa. Ryhmä haluaisi, että EU:n Horizon 2020 -ohjelman puitteissa laadittaisiin pohjoismaisen yhteistyön strategia.

– Vuorovaikutusta voidaan tukea monella tasolla. Hanketasolla voidaan tukea tutkijaryhmiä, jotka haluavat tehdä euroopanlaajuista tutkimusta sekä hyödyntää aktiivisten tutkijoiden kokemuksia yhteistyön luomisessa. On olemassa myös monia verkostoja, joita voidaan vahvistaa, Rolf Annerberg sanoo.

Korkean tason ryhmä on ottanut raportissaan lähtökohdaksi muutokset, joita on tapahtunut sekä maailmanlaajuisesti, Euroopassa että pohjoismaisen yhteistyön piirissä Pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen (NORIA) sekä Nordforsk- ja Nordic Innovation -laitosten perustamisen jälkeen.

Ryhmään kuuluvat Rolf Annerberg, liberaalin ajatushautomo Civitan johtaja Kristin Clement ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) johtaja Marja Makarow.

Fredrik Melander
Puhelin +45 33 96 02 23
Sähköposti frm@norden.org