Pohjoismaista yhteistyötä rakennuskustannusten alentamiseksi
– Pohjoismaiden rakennusalan tulee olla maailman integroitunein. Haluamme helpottaa Pohjoismaissa toimivien yritysten mahdollisuuksia rakentaa rajojen yli tavoitteena tehdä rakentamisesta parempaa ja edullisempaa kaikkialla Pohjoismaissa, sanoo Ruotsin asunto- ja digitalisaatioministeri Peter Eriksson, joka isännöi asuntoministerien Tukholmassa pidettyä kokousta osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
Nordic Innovationin laatiman raportin mukaan kansallisten rakennusmääräysten eroista johtuvat uudisrakentamisen lisäkustannukset ovat vuosittain 40–60 miljoonaa euroa pelkästään Ruotsissa. Yhtenäisyyden lisäämisen on todettu edistävän työn ja tuotteiden integroituneimpia markkinoita, kustannusetuja niin kiinteistönomistajille kuin rakennusurakoitsijoille kuin julkiselle sektorillekin.
Pelkästään Ruotsissa tarvitaan maan asuntoviraston arvion mukaan noin 600 000 uutta asuntoa vuosina 2016–2025, ja ministerit näkevät maissa suurta potentiaalia poistaa esteitä, jotka rajoittavat rakennusmahdollisuuksia rajojen yli.
Asuntoministerit kehottavat julkilausumassaan Pohjoismaiden ministerineuvostoa selvittämään yhtenäistämisprosessin keinoja, mitä ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten pitää luonnollisena tehtävänä.
– Julkilausuma liittyy Pohjoismaiden pääministereiden visioon Pohjoismaista maailman integroituneimpana alueena. Se myös tukee Rajaesteneuvostossa jo meneillään olevaa työtä, johon sisältyy muun muassa tavoite verotuksen sujuvuudesta ja rajojen yli toimivista ammattipätevyyksistä, sanoo Høybråten, joka esittelee kesäkuussa pohjoismaisille yhteistyöministereille suunnitelman Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden lisäämiseksi.
Rakennusmääräykset sisältävät rakennuksia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä rakennuksen koko eliniän ajan, eli rakennusta on myös huollettava. Pohjoismaiden ministerit näkevät mahdollisuuden tehdä pitkällä aikavälillä yhteistyötä rakennusten hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi koko elinkaaren aikana rakennusurakan materiaalivalinnoista käyttö- ja ylläpitovaiheeseen. Kestävien materiaalien, kuten puun, entistä suurempi käyttö on myös osa ympäristötavoitteiden mukaista rakentamista ja kilpailukyvyn vahvistamista.
