Pohjola ja Pisa: myönteistä kehitystä ja varoitusmerkkejä

Pisa-tutkimusten kielteisen trendin taittumisesta vastaavat Ruotsi, Norja ja Tanska. Niiden Pisa-tulokset paranivat kaikilla osaamisalueilla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000. Tämän vuoksi yhteensä neljä Pohjoismaata sijoittui ennen joulua esitellyssä Pisa-tutkimuksessa OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle.

Suomen sijoitus on heikentynyt jo kahdessa perättäisessä tutkimuksessa, mutta suomalaiset suoriutuvat yhä OECD:n keskiarvoa paremmin. Islanti taas on keskiarvon alapuolella.

Pohjoismainen menestystarina?

Tulokset näyttävät kaiken kaikkiaan kielivän pohjoismaisesta menestystarinasta, mutta kansainvälisesti arvostettu suomalainen koulututkija Pasi Sahlberg ei kuvaisi tuloksia näillä sanoin:

– En, mutta tuloksia voidaan pitää osoituksina siitä, että tietyt asiat ovat parantuneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan kouluissa.  Ne ovat luultavasti panostaneet aiempaa enemmän oppimiseen, matematiikkaan ja lukemiseen, mikä on hyvä asia. Päätelmiä ei silti kannata tehdä vain yhden tutkimuksen perusteella, hän sanoo.

Pasi Sahlbergin mukaan Pisa-tutkimuksessa menestyminen kertoo myös siitä, että maat ovat panostaneet poliittisesti juuri siihen, mitä Pisassa tutkitaan. Tästä näkökulmasta olisi siis ollut yllättävämpää, jos trendi olisi yhä ollut laskeva.

Osallisuutta ja demokratiaa ei mitata

–  Pohjoismaisilla kouluilla on perinteisesti ollut paljon laajemmat tavoitteet kuin vain Pisan osaamisalueilla menestyminen. Koulun on haluttu kehittävän myös demokratiaan ja osallisuuteen liittyviä valmiuksia sekä kielitaitoa. Olisi kiinnostavaa, jos koulutuksen laatua mitattaisiin myös näillä aloilla, Pasi Sahlberg sanoo. 

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on toteutettiin 2000-luvulla koulu-uudistukset, joiden osatavoitteena oli Pisa-tulosten parantaminen. Silti myös hallitukset varovat yhdistämästä Pisa-menestystä näihin uudistuksiin.

Tanskassa on edistytty varsinkin matematiikassa, ja maa on nyt Pohjoismaiden ykkönen ja OECD-vertailun seitsemäs, mikä on selkeä parannus aiempaan verrattuna.

Tanskan opetusministeri Merete Riisager on antanut tulosta kommentoidessaan kunnian matematiikanopettajille, eikä hän ole päätynyt selittämään menestystä peruskoulu-uudistuksella.

Yhdenvertaisuus heikentyy

Ruotsin entinen kouluministeri Jan Björklund pitää puolestaan tuloksia vahvistuksena sille, että aiemman porvarihallituksen koulu-uudistukset ovat onnistuneet. Sekä hän että nykyinen opetusministeri Gustav Fridolin ovat kuitenkin huolissaan yhdenvertaisuuden heikentymisestä kouluissa.

Pohjoismaiden vahvuutena on ja on aina ollut tutkimustulosten yhtenäisyys riippumatta siitä, mitä kouluja tai osaamisalueita on testattu. Nyt Pohjoismaissa on enemmän hajontaa. Kahdessa maassa on nähtävissä, että sosioekonomisesti huono- ja parempiosaisten oppilaiden väliset erot ovat kasvussa. Pohjoismaat suoriutuvat kyllä yhä OECD-keskiarvoa paremmin, eli sosioekonomisen taustan vaikutus tulosten vaihteluun on vähäisempää. OECD:ssä keskiarvo on 12,9 prosenttia. Pisa-tutkimusten kärkisijalla yleensä komeilevassa Singaporessa keskiarvo on 16,8, eli koulut ovat huonompia tasapainottamaan sosioekonomisen taustan vaikutuksia.

Ruotsalaiskoulut ovat kuuluneet parhaimmistoon sosiaalisen eriarvoisuuden kompensoimisessa, mutta nyt se on tällä saralla Pohjoismaiden huonoin ja lähellä OECD:n keskiarvoa.

– Meistä on tullut eriarvoisuuden suhteen keskinkertainen maa. Useimmat OECD-maat ja kaikki Pohjoismaat ovat onnistuneet meitä paremmin vähentämään eriarvoisuutta kouluissa, Gustav Fridolin totesi Lärarnas tidning -lehdessä joulukuussa. 

Suuria eroja Pohjoismaissa

Ruotsin sijoitus eriarvoisuusvertailussa on 12,2 prosenttia, Tanskan 10,4, Suomen 10, Norjan vähän alle 9 ja Islannin 5 prosenttia.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa myös Suomessa. Sen sijaan Tanskan tulos parani uusimmassa tutkimuksessa, mutta tämäkin tulos on vahvistettava vielä seuraavassa tutkimuksessa, jotta voitaisiin puhua myönteisestä trendistä.   

– Oma arvioni on se, että yhdenvertaisuuden parantaminen tulee teettämään Pohjoismaissa töitä. Segregaatio on yleistymässä esimerkiksi Tanskan yksityiskoulujen ja Ruotsin vapaan kouluvalinnan vuoksi. Elleivät maat ryhdy toimiin, eriarvoisuus vain lisääntyy oppimistuloksissa, Pasi Sahlberg sanoo. 

Myöhemmin keväällä julkistettava Pisa ethnic -tutkimus selventää sitä, miten hyvin Pohjoismaiden koulut onnistuvat tasaamaan etniseltä taustaltaan erilaisten oppilaiden sosiaalisen taustan vaikutusta.

Faktaa: Pisa-tulokset pohjoismaisesta näkökulmasta

• Suomi on matematiikan ja luonnontieteiden tulosten heikentymisestä huolimatta yhä Pohjoismaiden ykkönen ja huomattavasti OECD:n keskiarvon yläpuolella (OECD:n viiden kärjessä kaikilla osaamisalueilla).

• Pohjoismaat ovat Islantia lukuun ottamatta OECD-keskiarvon yläpuolella kolmella osaamisalueella (matematiikka, luonnontieteet ja lukutaito).

• Kaikissa Pohjoismaissa on aiempaa suurempi osuus hyvin suoriutuvia lukijoita.

• Etniseltä taustaltaan erilaiset oppilaat (sekä ensimmäisen että toisen polven siirtolaiset) pärjäävät luonnontieteissä heikommin kuin etniseltä taustaltaan pohjoismaiset oppilaat. Keväällä 2017 ilmestyy myös PISA Ethnic -teema-analyysi.

• Sosiaalinen tausta vaikuttaa Pohjoismaissa oppimistuloksiin vähemmän kuin OECD:ssä. Eniten se vaikuttaa Ruotsissa, missä 12,2 % tulosten vaihtelusta selittyy sosiaalisella taustalla. Islannissa vastaava luku on 5 prosenttia, Norjassa 8, Tanskassa 10,4 ja Suomessa 10 prosenttia. OECD:n keskiarvo on 12,9 prosenttia.
•  Kaikki Pohjoismaat pärjäävät vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa huonommin kuin vuosien 2000 ja 2006 tutkimuksissa. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kuitenkin parantaneet tuloksiaan vuosina 2012–2015. Suomen ja Islannin tulokset ovat hieman heikentyneet.
• PISA-tutkimuksesta ilmenee yhä suuria lukutaitoon liittyviä sukupuolieroja, sillä tyttöjen tulokset ovat huomattavasti parempia kuin poikien. Sukupuoliero kuitenkin pieneni vuosina 2012–2015.

• PISA tulee sanoista Programme for International Student Assessment, ja sen toteuttaa OECD.  

• Täältä löydät lisää pohjoismaisia Pisa-lukuja.

• Täällä voit lukea lisää aiheesta Pisa pohjoismaisesta näkökulmasta.