Hufvudstadsbladetin toimittajan Yrsa Grünen mukaan kukaan Pohjoismaissa ei enää usko, että venäläiset marssivat rajan yli. Turvallisuuspoliittisten kiistojen riski on silti suuri Carolina Vendil Pallinin mielestä.

- Venäjä alkaa saada armeijansa kuntoon. Se tarkoittaa yhä aktiivisempaa toimintaa sotaharjoituksien muodossa lähialueilla Venäjällä ja myös Pohjoismaiden puolella. Tämä aiheuttaa luultavasti kiistoja, eikä meillä ole mitään foorumia mahdollisten väärinkäsitysten käsittelemiseksi, hän sanoi.

Carolina Vendil Pallinin mielestä Nato olisi sopiva organisaatio isännöimään turvallisuuspoliittisia kysymyksiä käsittelevää Pohjola-neuvostoa. Perustamista varten riittää yhteistyö, jota Suomi ja Ruotsi jo tekevät Naton kanssa rauhankumppanuuden yhteydessä.

Yrsa Grüne oli samoilla linjoilla ja kyseenalaisti Venäjän perinteisen Suomen Nato-jäsenyyden vastustuksen.

Hänen mielestään Suomen hyvä yhteistyö Venäjän kanssa takaisi sen, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vaikuttaisi myönteisesti Venäjän ja Naton suhteisiin.

Pohjoismaiden suhdetta Venäjään käsitelleessä seminaarissa todettiin, että Venäjä on kuluvana vuonna lähettänyt useita myönteisiä signaaleja Pohjoisten naapurimaidensa suuntaan. Norjan kanssa ratkaistu rajakiista, Ruotsin myönteinen kanta venäläisten kaasuputkeen sekä Puolan ja Venäjän suhteiden parantuminen Puolan presidentin kuolemaan johtaneen lento-onnettomuuden jälkeen osoittavat, että Venäjän ja sen pohjoisten naapurimaiden rinnakkaiselo näyttää valoisalta.

Paneelikeskusteluun osallistuneet pohjoismaiset toimittajat ilmaisivat kuitenkin epäilevänsä sitä, että olisi kysymys pysyvästä suojasäästä Venäjän suhteissa länteen. Aftenposten- ja Dagens Nyheter -sanomalehtien entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Geir Seljeseth oli sitä mieltä, että Venäjä ainoastaan yrittää löytää pragmaattisia ratkaisuja käytännön ongelmiin.

- Uskon, että suhtaudumme paremmin Venäjään tekemällä yhteistyöstä, Geir Seljeseth sanoi.

Tanskalaisen Politiken-sanomalehden poliittinen toimittaja Lars Trier Mogensen sanoi, että Itämeren alueen on tehtävä yhteistyötä sen välttämiseksi, että Venäjä saa muut valtiot toisiaan vastaan, kuten NordStream-kaasuputken tapauksessa kävi.

Seminaarin aikana ilmeni, että käsitettä "Pohjola" ei ole olemassa venäjän kielessä. Sen sijaan Venäjän yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa on kolme suuntaa: Baltian maat, Pohjois-Eurooppa ja arktinen alue.

- Venäjä ei pidä itseään merkittävänä alueellisena toimijana, mutta suhde Suomeen on ollut aina hyvin erityinen. Suomi on Venäjän portti länteen, Itar-Tass-uutistoimiston venäläinen toimittaja Irina Dergacheva sanoi.

Karin Wallton, Norden i Fokus, Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotustoimisto, puh. +46 (0)8 506 113 26, matkapuh. +46 (0)733 276 990, karin@norden.se