Pohjola tarvitsee Eurooppaa ja Eurooppa Pohjolaa

30.03.17 | Uutinen
”Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit korostavat, että maidemme sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ei tule tarkastella Euroopan ja muun maailman kehityksestä irrallisena.” Näin kuului ministerien yksimielinen päätelmä Oslon Akershusin linnoituksessa 30. maaliskuuta pidetyn ministerikokouksen jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministerit ovat yksimielisiä siitä, että Pohjola tarvitsee vahvaa Eurooppaa ja Eurooppa vahvaa Pohjolaa. Vaikka sosiaali- ja terveyspolitiikka on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla kansallinen asia, pohjoismaiset esimerkit ja ratkaisut voivat tarjota inspiraatiota myös muille Euroopan maille.

EU- ja Eta-yhteistyön vuoksi meillä on perustavia yhteisiä etuja, jotka liittyvät sisämarkkinoiden ja sosiaalisesti menestyvän Euroopan kehittämiseen. ”Sosiaalisten oikeuksien pilaria” koskeva ehdotus sisältää työllisyyttä, terveyttä ja sosiaalisia asioita koskevia perusperiaatteita. Yhteistyö voi kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen auttaa kohdistamaan huomiota haasteisiin, jotka ovat useimmille maille yhteisiä, kuten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn ja kaikille yhdenvertaisiin työllistymismahdollisuuksiin.

Jotta Pohjola olisi myös tulevina vuosina yksi Euroopan integroiduimmista ja kilpailukykyisimmistä vahvan liikkuvuuden ja yhteistyön alueista, meidän on investoitava tehokkaisiin ja välttämättömiin sosiaalisiin toimiin, jotka tukevat pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien säilyttämistä ja kehittämistä. Tämä on ministerien mukaan erityisen tärkeää aikana, jolloin pohjoismaisiin yhteiskuntiin kohdistuu muutospaineita.

Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit keskittävät yhteistyönsä seuraaviin asioihin:

  • Selvityksen tekeminen sosiaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä

Ministerit ovat tänään pyytäneet pääsihteeriä tekemään aloitteen sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä koskevasta selvityksestä. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa konkreettisia haasteita ja aloja, joilla pohjoismaisiin ratkaisuihin liittyvän yhteistyön kehittäminen toisi lisähyötyjä ja -mahdollisuuksia. Akershusin linnoituksessa pidetyssä ministerikokouksessa pyydettiinkin, että ministerineuvoston tuleva puheenjohtajamaa Ruotsi ottaa selvityksestä laadittavan raportin seurantaan vuonna 2018 järjestettävässä sosiaali- ja terveysministerikokouksessa.

  • Arjeplogin sopimuksen uudistaminen

Ministerit ovat päättäneet hyväksyä Arjeplogin sopimuksen tarkistamisen. Sopimus koskee eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita. Uudistuksen myötä sopimukseen tulee määräyksiä, jotka liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihtoon potilasturvallisuuden parantamiseksi. Maiden on määrä allekirjoittaa tarkistettu sopimus tämän vuoden aikana.

  • Lääkkeiden hintatasoon liittyvä yhteistyö

Lääkekulut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Hintatasosta keskustellaan monilla foorumeilla, kuten Pohjoismaiden ministerineuvostossa, EU:ssa, OECD:ssä ja WHO:ssa. Pohjoismaiden ministerit ovat päättäneet entisestään vahvistaa yhteistyötään ja perustaa tiedotus- ja kokemustenvaihtofoorumin, jolla voidaan keskustella ajankohtaisista lääkepoliittisista asioista.

  • Terveysalan pohjoismainen tutkimusyhteistyö

Ministerit pitivät tärkeänä puheenjohtajamaa Norjan hanketta, joka keskittyy terveyttä edistävään pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön vuosina 2017–2019. Hankkeen päätavoitteena on tehdä kliinisiin tutkimuksiin ja Pohjoismaiden ainutlaatuisiin terveystietovarantoihin liittyvästä tutkimusyhteistyöstä nykyistä helpompaa ja vähemmän resursseja vaativaa. Näin voitaisiin nopeuttaa sairauksien syiden selvittämistä ja aiempaa yksilöllisempien ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotoimien kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä toisi suuria tutkimuksellisia hyötyjä potilaiden hyväksi. Hanke voi myös tarjota tärkeää taustatukea kilpailukykyä edistävien innovaatioiden, patenttien ja elinkeinojen kehittämiselle.