– Pohjoismaisessa mallissa pyritään tehokkaasti ehkäisemään ja torjumaan elintarvikevälitteisiä tauteja sekä zoonooseja eli eläinten ja ihmisten yhteisiä tartuntatauteja. Työtä tehdään muun muassa tarkastelemalla elintarviketuotantoa niin sanotusti pellolta pöytään. Kaikki tuotantoketjun osat tutkitaan ja kaikki toimijat osallistetaan keskusteluun, kertoi Henrik Wegener, joka on Tanskan teknillisen korkeakoulun elintarviketieteen laitoksen johtaja ja Pohjoismaiden neuvoston asettaman kestävän terveyden asiantuntijaryhmän jäsen.

Video: Martin Kolberg ja Björn Olsen kertovat antibioottiresistenssin ongelmista ja selittävät, miksi antibioottiresistenssin torjumistyötä on tärkeää tehdä sekä monialaisesti että kansainvälisesti.

Pohjoismaiden neuvosto ottaa istunnossa kantaa pohjoismaiseen toimintasuunnitelmaan, jossa käsitellään Pohjoismaiden mahdollisuuksia torjua sairautta ja edistää terveyttä monialaisesti sekä tuoda kyseinen malli kansainväliselle esityslistalle. Paneelissakin oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan kansainvälisiä ehkäisytoimia ja valvontapanostuksia, jotta kyetään pitämään yllä Pohjoismaiden nykyinen korkea suojataso.

– Maailmasta ei puutu menetelmiä, vaan yhteistyötä ja poliittista tukea. Monialainen yhteistyö on erittäin luonnollista Pohjoismaille, mutta vastaava työtapa ei välttämättä ole yhtä vakiintunut muualla maailmassa, Wegener sanoi.

– Täytyy rakentaa yksimielisyyttä esittämällä faktaa faktan perään. Ei riitä, että kerromme, miten hyviä Pohjoismaat ovat, kommentoi Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Marit Paulsen (fp).

Infektioekologian ja epidemiologian keskuksen (IEE) ylilääkäri Björn Olsen totesi useampien ihmisten nykyään kuolevan antibioottiresistenssin seurauksena kuin malariaan.

– Antibiootit tulisi nostaa terveyden ja ympäristön vaara-aineeksi samalla tavalla kuin kadmium ja elohopea, Olsen totesi.

Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan varapuheenjohtajan Martin Kolbergin mukaan Pohjoismaiden tilanne kuitenkin on parempi kuin monissa muissa maissa.

– Meillä on varaa kehittää ratkaisuja ja lisäksi politiikalla on suuri vaikutusvalta Pohjoismaissa. Markkinoilla ei ole edellytyksiä ohjata lääkkeiden käyttöä, ja siksi poliittisten päätösten ja lääketieteellisten perusteiden tulee ohjata kehitystä. Haasteiden ratkaisemiseksi on kuitenkin rajoitettava talouskasvua. Emme voi kuluttaa loputtomiin, Kolberg sanoi.

Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri Mette Gjerskov korosti, että pohjoismaiset yhteistyömuodot Yksi terveys -käsitteen alaisuudessa on syytä nostaa keskeiselle sijalle Tanskan EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2012.

– Ongelma on maailmanlaajuinen. Toimimalla nyt ja kehittämällä maailmanlaajuisia ratkaisuja pelastamme ihmishenkiä ja säästämme rahaa tulevaisuudessa, Gjerskov totesi.

Heidi Orava
Puhelin +45 33 96 04 60
Sähköposti heor@norden.org

Jenny Pentler
Puhelin +45 33 96 0445
Sähköposti jepe@norden.org