Ruokahävikki kuriin tietämyksellä
Pohjoismaiden neuvosto haluaa ehkäistä ruokahävikkiä, josta syntyy maailman mittakaavassa yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin koko liikennesektorilla. Neuvosto tekikin istunnossaan 3. marraskuuta päätöksen, joka voi olla alkusoittoa suurelle pohjoismaiselle ruokahävikkikampanjalle. Tämä on linjassa sen kanssa, että Pohjoismaiden pääministerit ovat toivoneet pohjoismaisen jätehuoltoyhteistyön priorisoimista.
Kaiken kaikkiaan Pohjoismaissa heitetään vuosittain pois syömäkelpoista ruokaa jopa 30 miljardin Tanskan kruunun edestä. Pohjoismaiden neuvosto haluaa nyt pureutua ongelman ytimeen edistääkseen alan lainsäädäntötyötä ja toimenpiteitä.
- Valokuvaaja
- Johannes Jansson/norden.org
Pohjoismaisista kotitalouksista ja ruokakaupoista heitetään vuosittain pois miljardien edestä ruokaa. Tämä kuormittaa ilmastoa ja taloutta, ja Pohjoismaiden pääministerit nimesivätkin kokouksessaan 1. marraskuuta jätehuollon yhdeksi Pohjoismaiden kahdeksasta priorisoidusta yhteistyöalueesta.
Pohjoismaat keskustelivat Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisessa istunnossa suuren ruokahävikkikampanjan aloittamisesta, mutta asia on toistaiseksi pantu jäihin.
Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot toivovatkin nyt ruokahävikkiongelmasta kattavaa analyysia ja pyytävät Pohjoismaiden ministerineuvostolta suosituksia ruokahävikin vähentämiseksi ja ruokajätteen uusiokäytön parantamiseksi.
Miljardiluokan hävikki
Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Tanskan ruokahävikin arvo on 9 miljardia ja Ruotsin 12 miljardia kruunua vuodessa. Kaiken kaikkiaan Pohjoismaissa heitetään vuosittain pois syömäkelpoista ruokaa jopa 30 miljardin Tanskan kruunun edestä.
Suuri ruokahävikki kuormittaa paitsi taloutta myös ilmastotasetta.
– Ruokahävikki ei ole vain rahanhukkaa. Yhteensä 30 % maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Ruoantuotantomme kuormittaa siis tuntuvasti ilmastoa, ja pois heittämämme ruoan päästöt vastaavat maailman koko liikennesektorin päästöjä, korosti Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan jäsen Árni Þór Sigurðsson neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa 3. marraskuuta.
– Pohjoismaiset toimet voivat täydentää kansallisia panostuksia, joten alan yhteistyö on tärkeää sekä rahan säästämiseksi että Pohjoismaiden elintarvikehintojen vakauttamiseksi, hän perusteli.
Pohjoismaiden neuvosto kehottaa nyt Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan perusteellisen analyysin suuren ruokahävikin syistä ja seurauksista ja sisällyttämään ruokahävikkiasiat esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön ympäristö-, energia-, elinkeino- ja maataloussektorien työhön. Kyseessä on pitkän aikavälin panostus tämän monimutkaisen haasteen ratkaisemiseksi.
Tuloksena on määrä olla useita uusia suosituksia, jotka voivat ohjata ja vahvistaa tulevaa työtä sekä pohjustaa useita kampanjoita ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä Pohjoismaissa.
Yhteydenotot
Michael Funch
Puhelin
+45 33960332
Sähköposti
mifu@norden.org
