Saamelaisten asema vahvistuu Pohjoismaiden neuvostossa – jäsenyyttä ei luvassa
Laajennettu tarkkailijan asema antaa saamelaisten edustajille oikeuden osallistua Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksiin silloin, kun niissä käsitellään saamelaisasioita. Se ei kuitenkaan anna saamelaisedustajille äänestysoikeutta. Valiokunnat tekevät itse päätöksen siitä, mihin kokouksiin saamelaisedustajia kutsutaan.
Kolmen Pohjoismaan saamelaiskäräjillä on jo ennestään tarkkailija-asema Pohjoismaiden neuvostossa ja siten oikeus osallistua Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.
Saamelaiset ovat halunneet täysjäsenyyttä vetoamalla viralliseen alkuperäiskansa-asemaansa, joka erottaa heidät Pohjoismaiden muista vähemmistöryhmistä.
Saamelaisten tavoitteena täysjäsenyys
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin. Sen asema virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä on puhuttanut siitä lähtien, kun neuvosto haki Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä joulukuussa 2014. Hakemusta ei hyväksytty, koska Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaiden neuvosto koostuu itsenäisten valtioiden parlamenttien jäsenistä. Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet, joilla kaikilla on omat lainsäädäntöelimet, ovat aiemmin saaneet erivapauden tästä säännöstä.
Laajennettua tarkkailijan asemaa koskevan ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto, ja se hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
