Stoltenberg: ”Suomen puolustus jää jälkijunaan ilman muita Pohjoismaita”
Pohjoismaat jäävät jälkijunaan, elleivät ne syvennä puolustusyhteistyötään, katsoo Norjan entinen ulkoministeri ja kansainvälisesti arvostettu rauhanvälittäjä Thorvald Stoltenberg. Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokouksiin osallistuva Stoltenberg muistuttaa muun muassa siitä, että huipputekniikan kustannukset kasvavat jatkuvasti.
Martti Ahtisaari ja Thorvald Stoltenberg
- Valokuvaaja
- Silje Bergum Kinsten/ norden.org
– Pohjoismailla ei ole varaa säilyttää nykyistä puolustustasoa ilman pohjoismaista yhteistyötä ja kustannusten jakamista. 25 vuoden kuluttua olemme jo jääneet kauas Ranskan ja Saksan kaltaisten suurten maiden taakse, Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa tiistaina.
Stoltenberg esitteli keväällä raportin, joka käsittelee pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämistä esimerkiksi ilmavalvonnan ja materiaalihankintojen alalla. Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä oleva ruotsalainen parlamentaarikko Sinikka Bohlin oli puolestaan varovaisempi pohtiessaan Pohjoismaiden puolustuspoliittisen yhteistyön tulevaisuutta.
– Maailma muuttuu, ja myös Pohjoismaiden neuvoston on luontevaa seurata kehitystä. Olemme jo kohdistaneet huomion yhteiskunnalliseen turvallisuuteen, mutta aika näyttää mahdollisen puolustuspoliittisen yhteistyön suunnan, Bohlin toteaa.
Video: Pohjoismaiden neuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimintamahdollisuudet
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole arkaluontoisista historiallisista syistä kuulunut viralliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Maarianhaminassa syyskokouksiaan pitävällä Pohjoismaiden neuvostolla on kuitenkin Stoltenbergin mukaan tärkeä tehtävä keskustelun ylläpitäjänä.
Stoltenberg osallistui myös yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa seminaariin, joka käsitteli Pohjoismaiden roolia kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Ahtisaari muistutti, että Pohjoismailla on paljon tarjottavaa kansainväliselle yhteisölle kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen saralla.
– Meillä on hyvä maine ulkomailla ja pitkä kokemus kansainvälisissä järjestöissä tehtävästä yhteistyöstä – varsinkin kehitysyhteistyöstä, sanoi Ahtisaari, joka sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon työstään kansainvälisenä rauhanvälittäjänä.
Hän katsoi myös, että Rauhan saarina tutuksi tullutta Ahvenanmaata voitaisiin käyttää nykyistä enemmän kansainvälisten rauhanvälitysneuvotteluiden pitopaikkana.
