Sukupuolten välinen 15 prosentin palkkaero saatava nollaan
– Sukupuolen tasa-arvo on pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakivi. Tasa-arvon tulisi näkyä myös samapalkkaisuutena, joka on Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan poliittinen prioriteetti, sanoo valiokunnan jäsen Karen J. Klint Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä Islannin Akureyrissa 10. huhtikuuta. Samapalkkaisuustodistusta koskevan alkuperäisen jäsenehdotuksen on tehnyt neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä. Sen mukaan Pohjoismaiden hallitusten tulisi tarkastella työmarkkinoiden tasa-arvoa laaja-alaisesti esimerkiksi suhteessa ikään, seksuaalisuuteen, maantieteeseen, uskontoon ja samapalkkaisuuteen.
Muu Pohjola Islannin kelkkaan
Islannissa on jo vuosia ollut käytössä työnantajille vapaaehtoinen samapalkkaisuustodistus, mutta vuodenvaihteessa Islannin hallitus teki todistuksesta pakollisen. Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta on käsitellyt Islannissa saatuja kokemuksia. Tämänpäiväisessä kokouksessaan valiokunta päätti esittää Pohjoismaiden neuvostolle yhteispohjoismaista samapalkkaisuustodistusta koskevan suosituksen hyväksymistä Oslon-istunnossa myöhemmin tänä vuonna.
Haasteena pinttyneet säännöt ja käytännöt
Vaikka Pohjoismaat ovat edistäneet sukupuolten tasa-arvoa yksinään jo sadan vuoden ajan ja yhdessäkin 40 vuotta, tekemistä riittää yhä. Tästä on osoituksena raportti Pohjola tilastoina 2017, jonka mukaan miehet tienaavat keskimäärin 15 prosenttia enemmän kuin naiset.
– Viidentoista prosentin ero on saatava nollaan, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan jäsen Helge André Njåstad ja myöntää samalla, ettei se tapahdu yhdessä yössä. Kokemukset osoittavat, että haasteita riittää. Ne liittyvät muun muassa siihen, että palkka-asiat ovat juurtuneet syvälle työmarkkinoiden rakenteisiin ja reunaehtoihin. Naiset esimerkiksi työskentelevät miehiä useammin matalapalkka-aloilla.
YK:n Agenda 2030:n hengessä
Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta edistää samapalkkaisuustodistukseen liittyvää ehdotusta osana Pohjoismaiden yhteistä Sukupolvi 2030 -ohjelmaa. Ehdotus kytkeytyy YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteeseen nro 8, joka koskee ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, sekä naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia koskevaan tavoitteeseen 5.c.
