Suomalaismetsistä brasilialaisiin appelsiininkuoriin – elämän ekonomiaa

10.11.17 | Uutinen
Nordic Bioeconomy Day at COP23
Photographer
Mia Smeds / Nordforsk
Miten biotalous kytkeytyy kestävän kehityksen tavoitteisiin? Tätä pureskeltiin YK:n Bonnin-ilmastokokouksen Pohjoismaisessa biotalouspäivässä, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto esitteli viisi kestävän biotalouden periaatetta. Niiden laatimisesta ovat vastanneet pohjoismainen biotalouspaneeli sekä Itämeren alueen biotalousneuvosto.

Universaali kieli

Pohjoismaisen biotalouspäivän tapahtumissa kuultiin kansainvälisiä asiantuntijoita, yrittäjiä ja poliittisia päättäjiä. Päivän epämuodollinen ja osallistava ohjelma keskittyi eri puolilla maailmaa saatuihin ratkaisuihin ja kokemuksiin. Olipa kyse brasilialaisista appelsiininkuorista, norjalaisista puutaloista tai islantilaisesta kalannahasta, haaste on sama kaikkialla: jätteen muuttaminen arvotuotteiksi ja fossiilitaloudesta luopuminen.

Biotalous on universaali kieli. Vaikka luonnonvarat vaihtelevat eri puolilla maailmaa, haaste on sama: miten voimme lakata hukkaamasta biologisia sivuvirtoja.

Pohjoismaiden ministerineuvoston vanhempi erityisasiantuntija Torfi Jóhannesson totesi, että ”biotalous on universaali kieli. Vaikka luonnonvarat vaihtelevat eri puolilla maailmaa, haaste on sama: miten voimme lakata hukkaamasta biologisia sivuvirtoja”. Sama viesti kantautui myös muista maailmankolkista: ”Jätettä ei ole olemassakaan – on vain luonnonvaroja.”

Viisi kestävän biotalouden periaatetta

Haasteet ovat globaaleja, mutta päivän keskeisin opetus oli se, että pohjoismaisella biotaloudella on rahkeita nousta keskeiseen kansainväliseen asemaan. Maa- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö on osoittautunut kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi kehittää pohjoismaista biotaloutta. Vaikka biotalouden tieteellinen perusta kehittyy nopeasti monissa maissa, politiikka tulee jälkijunassa.

Pohjoismaisella biotalousstrategialla onkin tässä suhteessa paljon annettavaa. Strategiaan sisältyvät seuraavat viisi kestävän biotalouden periaatetta:

1. Kestävä luonnonvarojen hoito – yhteisten luonnonvarojen vastuullinen käyttö

  • Kehitetään uusia resurssitehokkaita tekniikoita, joilla voidaan lisätä korjatusta biomassasta saatavaa tuotosta.
  • Kehitetään jätteestä lisäarvoisia tuotteita ja palveluita biomassan laadun ja arvon optimoimiseksi.
  • Edistetään kiertobiotalouden ratkaisuja, joissa materiaaleja uusiokäytetään ja kierrätetään läpi koko arvoketjun.

2. Elintarviketurvallisuus ja terveys – riittävästi ja ravitsevaa ruokaa kaikille

  • Tuetaan vaihtoehtoisten rehu- ja elintarvikeproteiinien tuotantoa ja innovointia. 
  • Parannetaan yleistä terveyttä ja ravitsemusta kehittämällä uusia, kestäviä ja terveellisiä elintarvikkeita sekä lääkkeitä. 
  • Taataan ruokaturva ja elintarviketurvallisuus kaikille.

3. Sietokykyiset ja monimuotoiset ekosysteemit – elinkelpoinen planeetta

  • Tuetaan ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia koko arvoketjussa ja jalostetaan uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille tuotteille ja prosesseille. 
  • Parannetaan luonnon monimuotoisuutta kuivalla maalla ja veden alla.
  • Palautetaan maaperän viljavuus ja ylläpidetään sitä, suojellaan vedenlaatua vähentämällä käyttöä sekä käytetään kierrätyksessä kunnollisia puhdistusprosesseja.

4. Osallistava taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi – kestävät yhteiskunnat

  • Luodaan säällisiä uusia työpaikkoja ja säilytetään nykyiset työpaikat varsinkin maaseutu- ja rannikkoalueilla.
  • Kehitetään ja jaetaan taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja kestäviä liiketoimintamalleja. 
  • Tarjotaan maaseutu- ja kaupunkialueille ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä rohkaistaan toimijoita uusiin kumppanuuksiin paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

5. Kestävä kulutus – kulutustottumusten muuttuminen

  • Tarjotaan infrastruktuuri, joka helpottaa biopohjaisten tuotteiden uusiokäyttöä, kierrätystä ja uusiojalostusta. 
  • Kannustetaan sekä yksityistä että julkista sektoria ympäristöä säästäviin hankintoihin. 
  • Sitoudutaan tarjoamaan kestäviin käytäntöihin liittyvää koulutusta ja valistusta tarhasta yliopistoon.

Biotalous on muutakin kuin puun polttamista – se on yhtä kuin tulevaisuus ilman fossiilisia polttoaineita. Se on sitä, että kukin maa kehittää omia luonnonvarojaan raaka-aineiden tuonnin sijasta. Se on myös huolehtimista siitä, että maailma on asuinkelpoinen vielä 1 000 vuoden päästäkin.