Suomen uusi yhteistyöministeri toivoo vähemmän byrokratiaa ja enemmän konkreettista pohjoismaista yhteistyötä

Anne Berner vastaa Suomen hallituksessa liikenne- ja viestintäkysymyksistä – sekä tietysti pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hän näyttää olevan täynnä intoa.

– Hallinnon näkökulmasta voi olla hieman hankalaa, ettei pohjoismainen yhteistyöministeri istu ulkoministeriössä, mutta toisaalta on hyvä, että voimme tehdä hieman kokeiluja omassa ministeriössämme ja katsoa, miten yhteistyötä voidaan tiivistää sen vastuualueilla, Berner sanoo SuomiAreenan eli kesän politiikkafestivaalin keskustelutilaisuuksien tauolla.

– Käytyäni läpi oman ministeriöni hankkeet huomasin, ettei liikenne- ja viestintäalalla ole tähän asti ollut kovin suurta kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön; työssä on keskitytty EU:hun, Berner sanoo. Hän on myös havainnut syyn heikkoon kiinnostukseen.

– Esiin on tullut konkretian puute. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, minkä asioiden parissa yhteistyötä voitaisiin tehdä.

Anne Berner näkee kuitenkin suuria mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön omalla vastuualueellaan. Hän mainitsee infrastruktuurin, liikenne- ja logistiikkaratkaisut, yhteiset digitaaliset verkot ja mahdollisesti 5G-verkon kehittämisyhteistyön.

– Pyrin herättämään pohjoismaisten kollegoideni kiinnostusta tiiviimpään yhteistyöhön myös sektoritasolla.

Berner on samalla sekä innostunut että huolestunut. Yhteistyö on aivan liian monimutkaista ja byrokraattista, hän huomauttaa.
– Jotta pohjoismaisesta yhteistyöstä saadaan avoimempaa, ulospäin suuntautuvampaa ja kiinnostavaa sekä poliittisesti että elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja eri laitosten kannalta, meidän on poistettava työn byrokratiaa. Se luo sulkeutuneen ilmapiirin, minkä takia pohjoismainen yhteistyö ei ole niin osallistavaa kuin sen pitäisi olla, ja tämä on ongelma.

– Pohjoismainen yhteistyö on hyvin tärkeää Suomelle, uusi yhteistyöministeri toteaa. Kehitämme jatkuvasti myös Baltian maiden kanssa tehtävää yhteistyötä – siihen liittyy suuria mahdollisuuksia. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on kuitenkin erityistä juuri kielellisen yhteyden ansiosta, Berner sanoo.

– Uskon, että ruotsin kieli on ollut erittäin ratkaiseva tekijä siinä, että Suomi on nykyään osa Pohjolaa ja että yhteistyö naapurimaiden kanssa toimii niin hyvin, Anne Berner toteaa. Sen vuoksi on tärkeää, ettemme leikkaa ruotsin opetuksesta kouluissa tai korkea-asteen koulutuksessa ja että meillä on myös tarpeeksi ruotsinkielistä kulttuuritarjontaa. Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa ei kuitenkaan ole vain yhteiskunnan ja valtiovallan vastuulla, Berner huomauttaa. Se on asennekysymys, ja jokainen voi vaikuttaa itse omiin ja toisten asenteisiin.

Lisää konkreettista yhteistyötä puheenjohtajakaudella

Suomi toimii ensi vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.

– Meidän tulee miettiä keinoja yhteistyön konkretisoimiseksi, prosessien ja työn parantamiseksi sekä ennen puheenjohtajakauttamme että sen aikana, Anne Berner sanoo. Olisi hyvä uudistaa yhteistyötä niin, että sen tunnettuus lisääntyisi ja siitä tulisi tärkeämpi osa kaikkien arkipäivää. Olen puhunut tästä jo pääministerimme kanssa, Berner kertoo.

– Haluan, että kaikki ovat Suomessa ylpeitä siitä, että olemme osa Pohjolaa. Ja tämän tunteen tulisi olla pinnalla koko ajan, ei vaan silloin kun turvallisuustilanteen kiristyessä haluamme tiivistää puolustusyhteistyötämme, Berner painottaa. Meidän pitäisi nähdä Pohjoismaiden ministerineuvosto perustana useamman sektorin aktiivisemmalle poliittiselle yhteistyölle. Toivon, että nykyinen turvallisuusyhteistyön tiivistyminen tuo lisää energiaa myös muuhun Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön, hän sanoo. Elinkeinoelämä ja erilaiset kulttuurilaitokset voivat myös hyötyä suuresti yhteistyön tiivistämisestä.

Suomessa pohjoismaista yhteistyötä pidetään helposti itsestäänselvyytenä, johon ei tarvitse panostaa sen kummemmin. Useille pienille ja keskisuurille yrityksille on kuitenkin loogista aloittaa ulkomainen yhteistyö Ruotsista – ja silloin tarvitaan yhtä paljon apua ja tukea, kuin jos yhteistyö käynnistettäisiin Yhdysvalloista tai jostakin muusta kaukaisesta maasta, ministeri Berner toteaa.

– Meidän tulisi tutustua paremmin Pohjoismaiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, valita matalan kynnyksen reittejä ja poimia ensiksi niin kutsutut matalalla roikkuvat hedelmät. Sillä tavalla saamme nopeammin käyntiin tuloksellista konkreettista yhteistyötä.

Pohjoismaiden yhteistyöministerit muotoilivat yhteisen "Yhdessä olemme vahvempia" -vision syksyllä 2014, ja Berner on täysin samaa mieltä kollegoidensa kanssa.

Visiota voitaisiin soveltaa myös esimerkiksi EU-suhteissa, hän toteaa.

Jos ajatellaan avoimia sisämarkkinoita, parhaat mahdollisuudet niiden luomiseen ovat itse asiassa Pohjolassa.

– EU:ssa valmistellaan parhaillaan suurta toimenpidepakettia digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Jos Pohjoismaissa päästäisiin yhteisymmärrykseen yhteisestä mallista, meidän olisi paljon helpompi perustella hyviä ideoita, antaa neuvoja ja tehdä muutosehdotuksia Euroopan tasolla, Anne Berner sanoo.