Tähtäimessä entistä monimuotoisempi elintarvikeala
Monien ruokayhteisön edustajien mielestä ravitsemusala on yskivä kone. Liikehdintää kasvattavat eri puolilta maailmaa kaikuvat vaatimukset, jotka koskevat tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämistä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tarjonneet kokonaisvaltaiset puitteet, joiden pohjalta voidaan käsitellä sukupuolten tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen ja elintarvikejärjestelmän ekologiseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Aika on kuitenkin kortilla, korostaa Ronni Kahn, joka on Australian johtavan hävikkiruokapalvelun OzHarvestin perustaja ja toimitusjohtaja:
”Meillä on 12 vuotta aikaa saavuttaa YK:n kestävyystavoite, joka koskee ruokahävikin vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Nyt tarvitaan huomattavaa sitoutumista, mutta pelkkä sitoutuminen ei riitä. On myös ryhdyttävä toimiin.”
350 muutosagenttia
Kulttuurisesti maailman monimuotoisimpiin kaupunkeihin kuuluvassa Ruotsin Malmössä järjestetään maaliskuun 4.–5. päivänä vuotuinen Parabere Forum -konferenssi. Foorumi keskittyy naisten rooliin gastronomiassa, ja se kerää paikalle 350 muutosagenttia, mielipidevaikuttajaa, ruoka-aktivistia, tutkijaa, viljelijää, kokkia ja sommelieeria eri puolilla maailmaa.
Olemme nyt Pohjolassa, jonka yhteiskunnat ovat tasa-arvon ehdotonta kärkeä ja esimerkkejä muulle maailmalle.
Kuten Paraberen perustaja Maria Canabal kertoo, hän toivoo konferenssin vahvistavan ravitsemusalalla arvoja, jotka heijastelevat rohkeita tasa-arvovisioita:
”Olemme nyt Pohjolassa, jonka yhteiskunnat ovat tasa-arvon ehdotonta kärkeä ja esimerkkejä muulle maailmalle. Parabere Forum jakaa nämä arvot, joten tätä parempaa konferenssipaikkaa olisi vaikea kuvitella.”
Syötävän hyviä kaupunkeja
Parabere Forum esittelee tapoja, joilla kaupungit voivat talouden voimatekijöinä edistää radikaalia muutosta. Keinoina ovat ruokaan liittyvät urbaanit kansanliikkeet ja yhdennetty elintarvikepolitiikka.
Kaupunkien on hyväksyttävä kokonaisvaltaiset elintarvikepolitiikat, ja ruoasta pitää tehdä koko kaupunkisuunnittelun kattokäsite.
”Kaupunkien on hyväksyttävä kokonaisvaltaiset elintarvikepolitiikat, ja ruoasta pitää tehdä koko kaupunkisuunnittelun kattokäsite”, sanoo Milan Urban Food Policy Pact -sopimuksen Franca Roiatti.
Vuonna 2015 julkistetun sopimuksen on allekirjoittanut 163 kaupunkia, ja se luo nostetta sekä kerää ruokapolitiikkaan liittyviä kiinnostavia esimerkkitapauksia. Yleisimmin niistä mainitaan luomua koskeva Kööpenhaminan hankintapolitiikka. Edistyksellisen julkisen hankintapolitiikan ansiosta Kööpenhaminan kunta ja Copenhagen House of Food -järjestö ovat onnistuneet nostamaan luomuruoan osuuden 90 %:iin kaikesta kaupungin tarjoamasta ruoasta. Kustannukset ovat silti pysyneet ennallaan.
Foorumi havainnollisti sitä, miten politiikan ja ruohonjuuritason tavoitteiden yhteneväisyys mahdollistaa radikaalitkin muutokset. Esimerkkinä on Malmön kiitetyimpiin yhteiskunnallisiin yrityksiin kuuluva Yalla Trappan, joka tarjoaa maahanmuuttajanaisille ateriapalvelutöitä. Yrityksessä työskentelevä Fatma Ibrahim pitää toimintaa käänteentekevänä:
”Yalla Trappanin ansiosta voin tavata muita naisia ja tehdä töitä sen sijaan, että olisin vain kotona. Olemme tosi ylpeitä siitä, että autamme myös muita naisia pääsemään pois neljän seinän sisältä.”
Seuraava haaste: monimuotoisuuden edistäminen
Yhteispohjoismaisen ruokakulttuurin nousu on tuonut Pohjolan gastronomisen maailmankartan keskiöön. Mutta voitaisiinko Uusi pohjoismainen ruoka -liikettä uudistaa panostamalla sosiaaliseen kestävyyteen ja kannustaa siten Pohjoismaita toimimaan elintarvikesektorin monimuotoisuuskehityksen edelläkävijöinä?
Tavoitteenani ei ole se, että Noma on maailman paras ravintola, vaan maailman paras työpaikka.
René Redzepin maailmankuulun Noma-ravintolan menestys on merkki siitä, että tämä on mahdollista. Nomassa työskentelee monimuotoinen tiimi, jossa on 20 kansallisuuden edustajia, ja ravintolan rekrytointipolitiikka tähtää sukupuolten tasa-arvoon. Noma siis tiedostaa sen, miten työpaikan monimuotoisuus mahdollistaa uuden luovan potentiaalin pääsemisen valloilleen:
”Tavoitteenani ei ole se, että Noma on maailman paras ravintola, vaan maailman paras työpaikka. Haluan Noman olevan osa tätä muutosta.”
Osallistu keskusteluun
Keskustelu jatkuu toisena konferenssipäivänä ja siitä eteenpäin osana muita aloitteita ja foorumeita. Jos haluat säännöllisiä päivityksiä Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio -hankkeesta, tilaa uutiskirjeemme ja seuraa meitä Twitterissä:
Muita inspiroivia aloitteita:
- Parabere Forum 2018: Edible Cities (www.parabereforum.com)
- Yalla Trappan (www.yallatrappan.se)
- Copenhagen House of Food (www.kbhmadhus.dk)
- Pohjoismainen kestävä kehitys 2.0: monimuotoisuus ja suvaitsevaisuus pohjoismaisessa gastronomiassa – Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama hanke (www.thefoodproject.dk)
- MAD – kansalaisjärjestö, joka saattaa yhteen globaalin ruokayhteisön edustajia yhteiskunnallisen vastuuntunnon, uteliaisuuden ja muutoshalun pohjalta (www.madfeed.co)
- OzHarvest – Australian johtava hävikkiruokapalvelu (www.ozharvest.org)
- Milan Urban Food Policy Pact – kansainvälinen sopimus, jonka allekirjoittaneiden 163 kaupungin yhteenlaskettu väkimäärä on yli 450 miljoonaa (http://www.milanurbanfoodpolicypact.org)
