– Elohopeayhteistyö on malliesimerkki siitä, miten Pohjoismaat voivat yhdessä vaikuttaa menestyksekkäästi globaaleihin prosesseihin. Meidän onkin yhteisvoimin jatkettava työn edistämistä ja raivattava tietä kunnianhimoiselle maailmanlaajuiselle elohopeasopimukselle, joka voitaisiin allekirjoittaa vuonna 2013, ympäristöministerit korostavat kirjoituksessa, joka julkaistaan kaikissa Pohjoismaissa ja myös maailmalla.

Pohjoismaista elohopeatyötä tehdään paljolti maiden hallitusten yhteistyöelimessä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Ministerineuvosto rahoittaa esimerkiksi nyt järjestettävän kokouksen.

– Pohjoismailla on yhteinen näkemys elohopeaongelmista. Maidemme sinnikkyys edisti osaltaan sitä, että maailman maat sopivat vuonna 2009 neuvottelevansa YK:n UNEP-ympäristöohjelman puitteissa sitovan elohopeasopimuksen, ministerit kirjoittavat.

Pohjoismaat ovat asettaneet kotikentällään elohopean käytölle rajoituksia tai kieltoja, mutta ongelma edellyttää maailmanlaajuista ratkaisua.

– Islantilainen tulivuorituhka ei ole ainoa haitallinen asia, joka kulkeutuu vapaasti tuulen mukana maasta toiseen. Samoin käyttäytyy mitä suurimmassa määrin myös elohopea. Pohjoismaiden ympäristön saastumisen vähentäminen edellyttääkin maailmanlaajuisia toimenpiteitä, ja elohopeasopimuksen piiriin on saatava kaikki maat, ministerit korostavat.

Elohopea on yksi maailman vaarallisimmista ympäristömyrkyistä, ja se voi vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn. Tutkimusten mukaan lapsilla, jotka ovat altistuneet raskausaikana esimerkiksi kalaruoan suurille elohopeapitoisuuksille, voi olla synnynnäisiä keskushermostovaurioita. Erityisen uhattuja ovat siten meren luonnonvaroista riippuvaiset väestöryhmät, kuten arktisten alueiden asukkaat.

Tukholmassa pidettävään elohopeakokoukseen kokoontuu satoja päättäjiä, asiantuntijoita ja virkamiehiä sekä ympäristöliikkeen ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia kaikkialta maailmasta.

Ministerien kirjoitus norjalaisessa Dagbladet-lehdessä

Ministerien kirjoitus ruotsalaisessa Göteborgs-Posten-lehdessä