Tätä on terveyden epätasa-arvo: miehet kuolevat, naiset kärsivät

Miesten elinikä on lyhyempi kuin naisten, he sairastuvat useammin ja myös kuolevat sairauksiinsa useammin kuin naiset. Osittain tämä johtuu huonommista elämäntavoista, osittain lääkärin karttelusta. Miehet joutuvat sairaalaan ja tarvitsevat kallista erikoissairaanhoitoa, koska he eivät hae apua ajoissa. Yhteiskunta säästäisi, jos miehet alkaisivat kuulostella vointiaan ja mennä tarvittaessa terveyskeskukseen.

– Miehiä kuolee kuin kärpäsiä, mutta heiltä kysyttäessä kaikki on hyvin, sanoo Kööpenhaminan Rigshospitalet-sairaalan johtava psykologi Svend Aage Madsen.

Kouluttamattomuus miesten uhkana

Naiset ilmoittavat miehiä useammin voivansa huonosti. Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja, ja he hakeutuvat useammin perusterveydenhuoltoon.

Tutkijat Sven Aage Madsen ja Solveig Osborg Ose ovat molemmat syventyneet terveydenhuollon sukupuolieroihin, ja he jakoivat osaamistaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Miten voit Pohjola? -konferenssissa 27.–28. tammikuuta.

Sven Aage Madsen totesi, että tasa-arvon lisääntyminen pienentää miesten ja naisten elinikäeroja. Eurooppalaisten miesten eliniän vertailun voittaa Islanti, kun taas Suomi ja Tanska ”tuskin ansaitsevat kuulua Pohjolaan”. Elinikään ja terveyteen vaikuttaa merkittävästi myös koulutustaso. Naisille matala koulutustaso on silti pienempi riski kuin miehille, joiden terveyteen sillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia.

Isyysvapaat hyväksi terveydelle

Sven Aage Madsen mainitsi kaksi miesten terveyteen vaikuttavaa trendiä: Miesten koulutustaso on ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa heikompi kuin naisten, ja tällä voi olla miehille hyvin kielteisiä terveysvaikutuksia. Historiallista on myös se, että miehet ovat kiinnostuneita vanhempainvapaista. Niiden taas on todettu vaikuttavan myönteisesti miesten terveyteen.

– Mitä vahvemmin miehet omaksuvat isäroolin, sitä enemmän heillä on sairauspoissaoloja. Se on hyvä merkki. Vanhempainvapaa opettaa miehiä pitämään entistä parempaa huolta omasta terveydestä. Miehet ovat kärsineet siitä, että he eivät ole kuulostelleet vointiaan, Sven Aage Madsen sanoo.

Sven Aage Madsenin päätelmänä on, että nyt tarvitaan erityisesti miehiin kohdistuvaa terveyspolitiikkaa.

Etsivää hoitoa

– Terveydenhuollon on petrattava kommunikointiaan vähän koulutettujen miehen kanssa. Kannattaisi ehkä jopa hakeutua miesten työpaikoille ja tarjota heille hoitoa siellä.

Jos miesten pitäisi hakeutua hoitoon nykyistä aikaisemmin, naisten tulisi puolestaan oppia kuvailemaan työympäristönsä puutteita, tiivistää Solveig Osborg Ose. Hän työskentelee vanhempana tutkijana norjalaisessa SINTEF-tutkimuslaitoksessa.

Naisilla on Pohjoismaissa kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, ja eniten poissaoloja on norjalaisnaisilla. Naiset saavat kuitenkin suhteessa vähemmän sairausdiagnooseja, kun he hakevat hoitoa vaivoihinsa ja lihas- ja nivelkipuihinsa. Terveydenhuollossa naisten vaivat koetaan epämääräisiksi ja subjektiivisiksi.  

Solveig Osborg Ose on johtanut suurta kirjallisuuskatsausta, jossa on tutkittu norjalaisnaisten sairauspoissaolojen syitä. Hän aloittaa toteamalla, että pohjoismainen hyvinvointimalli on synnyttänyt erittäin sukupuolittuneet työmarkkinat. Ja koska työympäristötutkimusta on tehty ennen muuta teollisuudessa, naisten sairauspoissaolojen syistä kaivataan yhä kipeästi lisätietoa.

Kaksoisrooleja

– Tutkimuksissa ei huomioida naisvaltaisten ammattien haasteita. Millaisia seurauksia on esimerkiksi läheisillä potilassuhteilla tai väkivallalla, jota dementikkoja hoitavat kohtaavat?

Yhden hypoteesin mukaan naisten ylikuormitusta ja sairauspoissaoloja selittää heidän kaksoisroolinsa: ansiotyön lisäksi heillä on päävastuu kodista.

Solveig Osborg Ose korostaa, että hypoteesia pitäisi testata sosiaaliryhmittäin. Kaikkein pienituloisimmilla naisilla on huonoimmat mahdollisuudet vähentää kuormitusta osa-aikatyön avulla.

Vaarana terveyserojen kasvu

Solveig Osborg Ose tähdentää, että naisilla on vahvoja kannustimia miesvaltaisille aloille suuntaamiseksi, kun taas miehillä ei ole lainkaan kannustimia siirtyä naisvaltaisille aloille. Hän varoittaa siitä, että halvan tuontityövoiman tulo hoito- ja hoiva-alalle voi entisestään heikentää alojen arvostusta sekä kasvattaa pohjoismaisten naisten välisiä sosiaalisia eroja.

Faktaa

”Miten voit Pohjola?” -konferenssi oli lähtölaukaus kolmivuotiselle hankkeelle, jossa pyritään uudistamaan pohjoismaista hyvinvointimallia. Rahoitus hankkeeseen ”Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin Pohjola 2020 – mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvinvoinnista, kulttuurista, koulutuksesta ja työstä” tulee Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Lähtökohtana on hyvinvointiyhteiskunnan laajapohjainen kehittäminen.

Hankkeen teemoja ovat hyvinvointi, moninaisuus, yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo sekä kulttuurisesti kestävä kehitys. Hankkeessa ovat etusijalla erityisesti lapset ja nuoret. Työssä hyödynnetään ja otetaan huomioon myös pohjoismainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta.