Pohjoismaiden poliitikot ovat teettäneet esitutkimuksen ilmaisutaidon kaltaisten taideaineiden vaikutuksesta koululaisten viihtyvyyteen ja opintosuorituksiin. Tulokset ovat yksiselitteiset:

– Kun luovaa ilmaisua edistetään kouluissa, oppilaat ottavat huomattavasti enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja osaavat ilmaista itseään huomattavasti paremmin. Samalla paranevat äidinkielen ja matematiikan oppimistulokset, mikä näkyy suoraan PISA-tutkimuksista, toteaa Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Mogens Jensen.

Luovuus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä taitoja, jos Pohjoismaat mielivät vastaisuudessakin kehittää kilpailukykyään ja kasvumahdollisuuksiaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto huomauttaakin nyt, että kaikkien Pohjoismaiden tulisi sisällyttää taideaineet koulu- ja koulutuspolitiikan kansalliseen päiväjärjestykseen.

Pohjoismaiden neuvosto on tarkastellut esitutkimuksessa taideaineiden opetusta Suomessa, Norjassa ja Islannissa. Norjan kulttuurikoulumalli on kaikkein laajin; kulttuurikouluja on yhteensä 407 eri puolilla maata ja joka kunnassa.

Taideaineiden merkitykseen on alettu kiinnittää yhä enemmän kansainvälistä huomiota varsinkin sen jälkeen, kun UNESCO lisäsi taideaineet päiväjärjestykseensä. EU-komissio taas on nimittänyt vuoden 2009 luovuusvuodeksi, ja Englannissa on aloitettu suurellinen panostus ”Every Primary School to Become a Musical School”, jolle on myönnetty 332 miljoonaa puntaa.

– Koulutusjärjestelmät ovat viime vuosina olleet hyvin PISA-, valvonta- ja kilpailulähtöisiä, jolloin koulun laadun demokraattiset, sosiaaliset ja empaattiset seikat sekä viihtyvyys ovat jääneet paitsioon. Nyt tarvitaan kuitenkin enemmän kuin koskaan luovaa ja innovatiivista osaamista. Koulutuskeskustelua ohjaavat tätä nykyä suuresti kansainväliset oppimistutkimukset, jotka mittaavat usein yksinomaan lukuaineita, toteaa kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsen, edustaja Risto Autio (kesk).

Pohjoismaiden neuvosto on kerännyt esitutkimukseen useita esimerkkejä siitä, miten luovuus parantaa oppimis- ja opetusympäristöä. Kaikissa maissa ei kuitenkaan ole kovin paljon tietoa siitä, mitä opettajien, koulun johdon ja paikallisyhteisön pitäisi käytännössä tehdä asian hyväksi.

– Tavoitteena ei ole tehdä kaikista oppilaista taiteilijoita. Taide ja kulttuuri ovat itseisarvoja, ja niillä voidaan parantaa koulun viihtyisyyttä sekä Pohjoismaiden jo ennestään hyviä oppimistuloksia. Nyt tarvitaan kuitenkin monikansallista sektorienvälistä panostusta ja koordinointia, joka voisi poikia vielä parempia tuloksia, summaa valiokunnan puheenjohtaja Mogens Jensen.