Monet konferenssin osallistujat korostivat, että niin sanonut kalastusoikeusperustaiset hallinnointijärjestelmät parantavat taloudellista asemaa ja vahvistavat kalakantoja. Järjestelmät perustuvat siihen, että ammattikalastajille, yrityksille ja muille osapuolille myönnetään yksilöllisiä oikeuksia, kuten pyyntikiintiöitä ja lupia. Tämä yhdistettynä oikeuksien myyntimahdollisuuteen on auttanut muun muassa pienentämään ylisuuria kalastuslaivastoja.

Asiantuntijat katsovat kuitenkin, että myös kalastusoikeusperustaisiin hallinnointijärjestelmiin liittyy suuria haasteita, sillä järjestelmien kehittämisessä on jatkuvasti huomioitava sosiaaliset, alueelliset ja ilmastolliset muutokset. Monet osallistujat pitivät tärkeänä myös sitä, että luonnonvarojen omistaja, eli useimmiten valtio, voi saada osan kalastuksen tuotosta.

”Efficient Fisheries Management” -konferenssin tavoitteena oli keskustella eri maiden kalastushallinnosta sekä vertailla toimivia ja epäonnistuneita menetelmiä. Konferenssi oli mitä kansainvälisin, sillä osallistujia oli Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Kanadasta, Uudesta-Seelannista ja Yhdysvalloista.

Kalastus on ajankohtainen aihe Pohjoismaissa ja Euroopassa varsinkin EU:n kalastuspolitiikan uudistamisen vuoksi. Nykyinen yhteinen kalastuspolitiikka toimii huonosti, mutta Pohjoismaiden kalataloutta pidetään maailman parhaisiin kuuluvana. Pohjoismaiden ministerineuvosto aikoo pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti EU:n kalastuspolitiikan uudistamiseen esittelemällä pohjoismaisia ratkaisuja.

Konferenssin järjesti Islannin yliopiston taloustutkimuslaitos yhdessä maan kalastus- ja maatalousministeriön sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Islanti on ministerineuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa.

Konferenssin verkkosivut

Pohjoismaiden kalastusyhteistyö