Tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi
– Nyt tarvitaan tekoja!
Näin totesi Pohjoismaiden neuvoston tanskalainen presidentti Henrik Dam Kristensen avatessaan kuulemistilaisuuden, jonka otsikkona oli ”Ei kai keuhkokuumeeseen kuolla voi?”.
Osallistujat ja ohjelma
- Ei kai keuhkokuumeeseen kuolla voi?
Jos antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden käyttöön ei tehdä muutoksia eikä markkinoille tule uusia lääkkeitä, ihmiset kuolevat tulevaisuudessa infektioihin, jotka vielä nyt ovat helppohoitoisia.
– Seuraukset ovat vakavia. Tästä huolimatta vain kolme Pohjoismaata on laatinut toimintasuunnitelmat mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi. Myöskään yhteisiä innovatiivisia ratkaisuja ole vielä kehitelty, Dam Kristensen totesi. Hän toivookin suunnitteilla olevan valkoisen kirjan johtavan yhteisiin tehotoimiin.
Nyt pitäisi paitsi rajoittaa mikrobilääkkeiden käyttöä myös tarjota kannustimia työhön, jossa kehitetään uudenlaisia lääkkeitä markkinoilla jo olevien täydentämiseksi.
Mahdollisuuksia kansainväliseen vaikuttamiseen
Yhdysvaltain Biomedical Advanced Research and Development Authorityn (BARDA) varatoimitusjohtaja Joseph Larsen on sitä mieltä, että Pohjoismailla voi olla suuria kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia, jos ne yhdistävät voimansa.
Kaikki paikalla olleet asiantuntijat tukivat Pohjoismaiden neuvoston arviota, jonka mukaan alan pohjoismaisessa yhteistyössä on hyödyntämätöntä potentiaalia. Monet kaipasivat myös yhteisiä satunnaistettuja kokeita, yhteistä valvontaa, yhteisiä tietokantoja ja nykyistä parempia rutiineja hyvien käytäntöjen vaihdolle.
Käytön vähentäminen vähentää myös resistenssiä
Yksi tärkeimmistä tulevista painopistealueista on tiedon jakaminen.
– Meidän pitäisi päästä eroon myytistä, jonka mukaan antibioottikuuri on aina syötävä loppuun. Aiheesta tarvitaan lisää satunnaistettuja tutkimuksia. Väittäisin kuitenkin, että jos kuuri lopetetaan potilaan tervehdyttyä, se voisi olla väestötasolla tärkeä toimenpide resistenssin ehkäisyssä, totesi Oslon yliopistosairaalan sisätautiopin professori Dag Berild.
Berild ehdotti myös pilke silmässä, että viranomaisten tulisi käyttää ”hivenen stalinistisia menetelmiä” lääkkeiden määräämisen rajoittamiseksi. Heitossa piilee silti totuuden siemen, koska esimerkiksi joka toiselle tanskalaiselle määrätään vuosittain antibioottikuuri.
Tanskan parlamenttiin kokoontuneet asiantuntijat vaativat poliitikkoja, viranomaisia ja hallituksia ottamaan nykyistä suuremman vastuun ongelman ratkaisemisesta. Se on nimittäin paisunut liian suureksi, jotta alan ihmiset voisivat sen yksinään ratkaista.
Nyt pitäisi paitsi rajoittaa mikrobilääkkeiden käyttöä myös tarjota kannustimia työhön, jossa kehitetään uudenlaisia lääkkeitä markkinoilla jo olevien täydentämiseksi.
Yksi terveys – eläimet ja ihmiset nähtävä yhtenä kokonaisuutena
Eläinten hoitoon ei kuitenkaan ole kehitteillä uudentyyppisiä mikrobilääkkeitä. Vaikka Pohjoismaissa syötetään eläimille kansainvälisesti tarkasteltuna vähän lääkkeitä, myös ruoantuotannossa on vielä parantamisen varaa.
Ruotsissa lääkkeiden käytön vähentäminen on pidemmällä kuin Tanskassa, ja Norjan ennen niin lääkevaltaisessa lohentuotannossa on leikattu mikrobilääkkeiden käyttö minimiin.
Kaikki asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että terveet eläimet eivät mikrobilääkkeitä tarvitse. Eläinten hyvinvoinnin takaavat toimenpiteet auttavat siten rajoittamaan myös mikrobilääkeresistenssiä ja MRSA:n (metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen) esiintymistä.
– Yhteistyötä voidaan lisätä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokuntaa johtava norjalainen Bente Stein Mathisen summasi kuulemisen tulokset vaatimalla monikansallisia toimia.
– Jos toimintatapoja ei muuteta, me kuolemme. Uskon kuitenkin muutoksen mahdollisuuteen. Tulevaan valkoiseen kirjaan sisältyvät fiksut käytännön ehdotukset voivat tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen. Ongelman ratkaiseminen kansallisesti vaatii paljon resursseja, joten yhdessä voimme tehdä huomattavasti enemmän. Panostamalla yhteistyöhön meistä voi tulla esikuva kansainvälisillä foorumeilla, Stein Mathisen sanoi.
