Uudessa pohjoismaisessa tutkimuksessa tarkastellaan kouluruokailun vaikutusta oppimiseen
Uudessa pohjoismaisessa raportissa tarkastellaan kouluruokailun yhteyttä esikoululaisten ja peruskoululaisten terveyteen ja oppimistuloksiin. Pohjoismainen hyvinvointimalli on yhteistä kaikille Pohjoismaille, mutta maiden esikoulujen ja peruskoulujen kouluruokailujärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi.
- Valokuvaaja
- Magnus Fröderberg/norden.org
Raportin tekijät ovat käyneet läpi ja analysoineet kansainvälistä ja pohjoismaista tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään kouluruokailun yhteyttä lasten terveyteen ja oppimistuloksiin. Kirjallisuus ei vahvista selkeästi kouluruokailun myönteistä vaikutusta oppimiseen, kognitiivisiin taitoihin ja painonhallintaan lyhyellä aikavälillä, mutta vaikka varsinaisella ruoalla ei olisikaan vaikutusta, ateria sinällään voi vaikuttaa myönteisesti painonhallintaan ja lyhytaikaisesti myös kognitiivisiin taitoihin ja oppimiseen.
– Hyvinvointi ja terveys kulkevat käsi kädessä. Ihmisten on oltava terveitä, jotta voisimme ylläpitää korkeaa tuottavuutta ja kilpailukykyä ja siten edistää kasvua ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten elinehdot vaikuttavat suuresti myöhempään terveyteen, ja siinä mielessä ne ovat pitkällä aikavälillä myös väestön terveyden ja työkyvyn edellytys, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson kommentoi raporttia.
Pohjoismaiden kouluruokailujärjestelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kouluruokailun ääripäitä ovat kansallisen lainsäädännön nojalla tarjottava kolmen ruokalajin maksuton ateria ja toisaalta tilanne, jossa ilmaista kouluruokailua ja sitä koskevia sääntöjä ei ole lainkaan.
Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että terveellisen ruoan tarjoaminen ja epäterveellisen ruoan esilläpidon estäminen saattavat auttaa muuttamaan koululaisten ruokailutottumuksia. Raportti osoittaa myös, että kouluateria voi tähdätä muuhunkin kuin suoriin terveys- ja oppimisvaikutuksiin. Esimerkiksi suomalaisissa kouluissa kouluruokailu on areena, jolla opitaan ja luodaan hyvä sosiaalinen vuorovaikutus.
Raportissa todetaan, ettei kouluruokailun vaikutuksesta terveyteen ja oppimiseen tarvita lisätutkimusta. Sen sijaan olisi hyvä selvittää, mitä tutkimuksia on olemassa aterioiden, ei pelkästään ruoan roolista. Uutta tärkeää tietoa voisivat tarjota myös tutkimukset siitä, kaventaako kouluruokailu sosiaalisia eroja esikoulussa ja peruskoulussa.
Yhteydenotot
Emelie Barbou des Places
Puhelin
+45 29 69 29 38
Sähköposti
emca@norden.org
