Uusi pohjoismainen raportti: Islanti ja Tanska digitalisaation kärkimaita

14.02.18 | Uutinen
Mænd arbejder med en computer
Photographer
Yadid Levy/Norden.org
Pohjoismaiden ministerineuvoston uudessa ”State of the Nordic Region 2018” -raportissa analysoidaan eri Pohjoismaista kerättyjä tunnuslukuja ja vertaillaan niitä yli maa- ja aluerajojen. Lukujen mukaan Pohjola on maailman digitalisoituneimpia alueita, ja kehityksen kärjessä ovat Islanti ja Tanska. Nopean laajakaistaverkon kattavuus on lisäksi kasvanut voimakkaasti koko Pohjolassa.

Pohjoismaat ovat vahvoilla internetin levinneisyydessä ja käytössä, ja myönteisintä kehitys on ollut Islannissa ja Tanskassa.

Digitalisaatiota vahvistaa ennen kaikkea nopean laajakaistan (Next Generation Access) levinneisyys, joka takaa myös tehokkaan viestinnän kansalaisten ja viranomaisten välillä. Pohjoismaisille yrityksille se voi lisäksi tarjota huomattavaa kilpailuetua.

Nopean laajakaistan käyttöönotto on pisimmällä Islannissa, jossa 95 %:lla väestöstä on pääsy nopeaan verkkoon. Seuraavana on Tanska (93 %). Euroopan keskiarvo on vain 76 %, mikä vahvistaa käsitystä läpikotaisin digitalisoituneesta Pohjolasta. Tanska ja Islanti jäävät jälkeen vain Maltasta, jossa nopean laajakaistan kattavuus on 100 %.

Digikansalaisia

Pohjoismaiden poliitikot ovat pyrkineet 1990-luvulta lähtien digitalisoimaan kansalaisten ja viranomaisten välistä yhteydenpitoa. Pohjolalla on tällä saralla pitkä etumatka, ja kärjessä on Tanska. Euroopan tasolla sähköistä viranomaisasiointia on kokeillut keskimäärin vain 34 % prosenttia kansalaisista, joilla on internetyhteys. Pohjoismaissa luvut ovat huomattavasti suurempia: Tanskassa 73 %, Norjassa ja Suomessa 63 % ja Ruotsissa 50 %. Islannista ei ole tuoreita lukuja, mutta vuonna 2014 luku oli jopa 68 %.

Digitalisaatiota voidaan hahmottaa myös tarkastelemalla sitä, kuinka suuri osa väestöstä ei ole koskaan ollut internetissä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on koonnut Pohjolan eri osista lukuja, joista ilmenee odotetusti, että digitalisaatio on pisimmällä suurkaupungeissa. Vain 1 % Kööpenhaminan, Oslon ja Tukholman sekä 2 % Helsingin alueen asukkaista ei ole koskaan ollut verkossa. Suurimmillaankin luku on Pohjoismaissa enintään 7–8 %, kun koko EU:ssa keskimäärin 14 % kansalaisista ei ole koskaan ollut internetissä. Pohjoismailla on siis selvä etumatka myös tällä digitalisaation osa-alueella.

Joka toinen vuosi ilmestyvä ”State of the Nordic Region” on tulosta Pohjoismaiden ministerineuvoston lisäpanostuksesta, jonka tavoitteena on tuottaa Pohjoismaiden päättäjille uutta tietoa.

– ”State of the Nordic Region” on tietopaketti, joka tarjoaa kokonaisnäkökulman Pohjoismaiden kehitykseen ja auttaa pohjoismaisia päättäjiä luomaan uutta politiikkaa. Raportissa esitellään tärkeiden yhteiskunnan sektorien onnistumisia ja haasteita. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Faktaa:

”State of the Nordic Region” tarjoaa rautaisannoksen tietoa koko Pohjolan taloudesta, väestönkehityksestä, työllisyydestä, koulutuksesta ja monista muista seikoista, joita havainnollistavat ainutlaatuiset kartat. Joka toinen vuosi ilmestyvää raporttia julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordregio-tutkimuskeskus, ja se katsastaa Pohjoismaiden alueiden kunnon. Julkaisuun sisältyy Nordregion suunnittelema alueellisen potentiaalin indeksi, joka kuvaa Pohjoismaiden 74 alueen dynaamisuutta perinteisten ja vertailukelpoisten tilastomuuttujien pohjalta.

 Koko raportin voi ladata täältä:

Contact information