Uusi pohjoismainen raportti: Suomessa Pohjoismaiden suurimmat alueelliset haasteet
Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreessa State of the Nordic Region -raportissa analysoidaan Pohjoismaiden avainlukuja ja vertaillaan niitä maiden ja alueiden välillä. Tässä vertailussa Suomi pärjää valitettavan huonosti.
Raportin yhteydessä on muun muassa laadittu indeksi Pohjoismaiden 74 hallinnollisen alueen dynaamisuudesta. Kaikkein huonoimmin sijoittuvat 13 aluetta sijaitsevat Suomessa.
Yksi Suomen tunnetuista haasteista on ikääntyvä väestö. State of the Nordic Region -raportissa nostetaan esiin muun muassa se tosiseikka, että monilla Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla yli puolet aikuisväestöstä on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita. Suomi on ainoana Pohjoismaana kokenut paitsi työvoiman suhteellisen laskun vuosina 2007–2017 myös työmarkkinoiden saatavilla olevien henkilöiden todellisen laskun.
Suomi saa monella parametrillä mitattuna erittäin huonot pisteet, mutta positiivisiakin asioita löytyy.
- Suomi saa monella parametrillä mitattuna erittäin huonot pisteet, mutta positiivisiakin asioita löytyy, sanoo raportin laatineen Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimuskeskuksen Nordregion johtaja Kjell Nilsson.
- Suomalainen innovaatiopolitiikka on ollut hyvin menestyksekästä, ja myös biotaloudessa ja muilla osa-alueilla on suurta potentiaalia. Suomen tilanne ei siis näytä pelkästään synkältä, vaikka maalla meneekin suhteellisesti muita Pohjoismaita heikommin monella osa-alueella etenkin korkean työttömyyden ja ikääntyvän väestön vuoksi, Nilsson toteaa.
Pohjolan tilanne
State of the Nordic Region -raportin yleisiä johtopäätöksiä tarkasteltaessa esiin nousee ilahduttavasti se, että Pohjoismaissa sekä talous että työmarkkinat ovat paremmassa tilanteessa kuin EU:ssa keskimäärin. Samassa yhteydessä Pohjoismaat ovat myös suhteellisen hyviä houkuttelemaan ulkomaisia investointeja – 7 prosenttia ns. suorista ulkomaisista investoinneista Eurooppaan tehdään Pohjoismaihin, vaikka niiden osuus väestöstä on vain 4 prosenttia.
Hyvää taloustilannetta tukee kaksi kehityssuuntaa: Pohjola on yhä yksi EU:n digitalisoituneimmista alueista ja ympäröiviin alueisiin verrattuna edelleenkin vahvempi myös innovaatioissa, vaikka tämä etumatka onkin pienentynyt. Raportissa tuodaan esiin myös biotalouteen eli luonnonvaroihin pohjautuvaan kestävään kasvuun sisältyvä suuri potentiaali.
Tilastoja tarkasteltaessa voidaan kuitenkin havaita myös osa-alueita, joilla on havaittavissa hälytysmerkkejä: maahanmuutosta ja muuttoliikkeestä huolimatta väestö ikääntyy ja keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin ja niiden ympärille, ja maahanmuuttajien integroimiseen työmarkkinoille liittyy haasteita.
Raportissa nostetaan esiin ja kuvataan niin onnistumisia kuin haasteitakin tärkeillä yhteiskunnan aloilla. Tämä on ehdottomasti pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan
State of the Nordic Region tarjoaa koosteen tietoa, joka antaa kokonaiskuvan Pohjoismaissa tapahtuvasta kehityksestä ja auttaa Pohjoismaiden päättäjiä suunnittelemaan uutta politiikkaa. Raportissa nostetaan esiin ja kuvataan niin onnistumisia kuin haasteitakin tärkeillä yhteiskunnan aloilla. Tämä on ehdottomasti pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten sanoo.
Faktaa:
State of the Nordic Region -raportti on ainutlaatuinen tietopaketti kaikkialta Pohjoismaista muun muassa talouden, väestörakenteen, työmarkkinatilanteen ja koulutuksen alalta, jota havainnollistetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla kartoilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston joka toinen vuosi julkaisema raportti tunnustelee Pohjoismaiden alueiden ja kuntien tilaa. Osana julkaisua on Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimuskeskuksen toimesta laadittu Pohjoismainen alueindeksi (Regional Potential Index), joka osoittaa, miten dynaamisia Pohjoismaiden 74 aluetta ovat perinteisin vertailtavissa olevien tilastollisin parametrein mitattuna.
