Tehdyt toimenpiteet

Uusi pohjoismainen tutkimus: Ruokapankeissa piilee suuri käyttämätön potentiaali ruokahävikin minimoimiseksi

Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema uusi tutkimus osoittaa, että ruokapankit jakavat vuosittain yli 3 miljoonaa ateriaa, jotka on valmistettu pois heitettävästä ruoasta.

06.02.2015

Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistui vuonna 2014 Vihreä kasvu pohjoismaisittain -aloitteen myötä useisiin Yhdessä ruokahävikkiä vastaan -tapahtumiin, joita tanskalainen ruokahävikin vähentämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö (Stop Spild af Mad) järjesti.

Uusi pohjoismainen tutkimus, jota Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoitti pohjoismaisen vihreän kasvun ohjelman kautta, on osoittanut, että vuonna 2013 Pohjoismaissa jaettiin 3 miljoonaa ylijäämäruoasta valmistettua ateriaa, vaikka alueella on vain kolme "virallista" ruokapankkia.

Tutkimus vahvistaa myös sen, kuinka tärkeää on järjestää ruoan paikallinen uudelleenjako vähittäiskauppiailta ja ruoan tuottajilta suoraan hyväntekeväisyysjärjestöille. Kolme ruokapankkia jakoivat noin 1,6 miljoonaa ateriaa, kun taas suoran uudelleenjaon osuus oli vähintään 2–3 kertaa niin paljon.  

Ruoan uudelleenjako on hyvä esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta, jonka tuloksena käytössä olevia resursseja hyödynnetään tehokkaammin ja tuotetaan sekä ympäristöhyötyä että sosiaalista hyötyä. Tämä käy ilmi raportista  Food Redistribution in the Nordic Region - Experiences and results from a pilot study.

Ensimmäinen tutkimus aiheesta

Tämä on ensimmäinen pohjoismainen tutkimus ruoan uudelleenjaosta ja yksi harvoista ruoan uudelleenjakoa käsittelevistä systemaattisista tutkimuksista Euroopassa. Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on tehty kansallisia pilottitutkimuksia, joissa on tarkasteltu sekä ruokapankkeja että paikallista uudelleenjakoa.  

Euroopassa on 257 rekisteröityä ruokapankkia, jotka yhdistävät ylijäämäruokaa tarjoavia yrityksiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä toisiinsa siten, että ruoka-apua tarvitseville voidaan tarjota aterioita. Ruokapankit luetaan oikeudellisesti elintarvikealan toimijoiksi, ja niiden tulee täyttää kaikki vaatimukset, joita elintarviketurvallisuussäännöt ja EU:n yhdenmukaistetut sääntelytoimet sisältävät. Uusi tutkimus tarjoaa yleiskatsauksen siitä, kuinka sääntelyä toteutetaan Pohjoismaissa ruoan uudelleenjaon yhteydessä.  

Suuri potentiaali

Ruoan uudelleenjako tarjoaa suuren käyttämättömän potentiaalin kaikissa Pohjoismaissa, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta toteutettava seurantahanke tarkastelee juuri tätä. Hankkeessa luodaan suora yhteys ruokapankkien sekä elintarviketurvallisuusviranomaisten ja tutkimuslaitosten välille.  

Hankkeen toisessa vaiheessa keskitytään organisointimalleihin, laatujärjestelmien kehittämiseen sekä jaettavan ruoan jäljitettävyys- ja rekisteröintijärjestelmiin. Lisäksi tarkastelun kohteena on sääntöjen soveltaminen kussakin maassa turvallisen ja tehokkaan jakelun toteuttamiseksi.

Ruokahävikkihanke on osa Pohjoismaiden pääministerien Vihreä kasvu pohjoismaisittain -aloitetta. Tavoitteena on kehittää eri alojen yhteistyötä Pohjoismaiden välillä kestävän kehityksen ja vihreän talouden vahvistamiseksi Pohjoismaissa.

Pohjoismaisen tutkimuksen yhteyshenkilöt:

Professori Ole Jørgen Hanssen, Østfoldforskning (Project manager Redistribution study): +47 9072 7977;ojh@ostfoldforskning.no
Ingela Dahlin, Livsmedelsverket, Ruotsi, Project coordinator for the Nordic food waste projects: Ingela.Dahlin@slv.se

Kansalliset yhteyshenkilöt

Suomi: Kirsi Silvennoinen, LUKE,  + 358 29 5326 540, kirsi.silvennoinen@luke.fi

Ruotsi: Åsa Stenmarck, IVL,+46 8 5985 6366 , asa.stenmarck@ivl.se

Tanska: Mads Werge, Plan&Miljø, +45 4676 2408, mw@planmiljoe.dk

Norja: Ole Jørgen Hanssen, Østfoldforskning, +47 9072 7977, ojh@ostfoldforskning.no

Lataa raportti täältä:  http://dx.doi.org/10.6027/TN2014-562

Yhteydenotot