Maailmalla yllätyttiin, kun neljä kehittyvää taloutta yhdisti voimansa Kööpenhaminan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa (COP15) ja muutti dramaattisesti neuvottelujen kulkua. Mikä oli tämä BASIC-ryhmä, joka teki Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen Kööpenhaminan sitoumuksen aikaansaamisesta? Entä millainen rooli näillä vaikutusvaltaisilla kehitysmailla on tulevissa ilmastokeskusteluissa?

Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Stockholm Environment Instituten (SEI) uudessa raportissa kuvataan, miten Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Amerikka yhdistivät suurista keskinäisistä eroistaan ja poikkeavista tavoitteistaan huolimatta voimansa ja miten niiden merkitys kasvaa YK:ssa ja maailmantaloudessa.

Nyt julkaistava raportti Together Alone: BASIC countries and the climate change conundrum osoittaa, että yksittäiset BASIC-ryhmän jäsenet – etenkin Kiina ja Intia – ovat osoittaneet huomattavaa halukkuutta tehdä kompromisseja ja neuvotella sopimuksista, jotka sälyttäisivät niille nykyistä suurempia velvollisuuksia.

– Monet pohtivat, mitä BASIC-maille pitäisi tehdä ja miten niiden kanssa toimitaan. Tähän ei ole hyvää vastausta. Selvää kuitenkin on, että mailta ei saa vastakaikua korostamalla niiden toimien riittämättömyyttä, koska ne tekevät jo paljon enemmän kuin monet kehittyneet maat, sanoo raportin pääkirjoittaja ja SEIn Kiina-ryhmän johtaja Karl Hallding.

Nousevien mahtimaiden ilmastodiplomatian ymmärtäminen

 – Tämä on tähän mennessä kattavin BASIC-analyysi, sanoo Bo Kjellén, joka on Ruotsin entinen johtava ilmastoneuvottelija ja kansainvälisen ilmastodiplomatian asiantuntija.

– Raportti antaa BASIC-ryhmästä asiantuntevan ja vivahteikkaan kuvan, joka voi auttaa kansainvälisiä neuvottelijoita sopimaan näkemyseroista ja pääsemään umpikujista, hän lisää.

Muut ilmastoasiantuntijat ovat samaa mieltä:

– Raportti syväluotaa tätä niin sanottua BASIC-ryhmää ja kullekin maalle ominaisia kansallisia ja ulkopoliittisia seikkoja. Siten raportti edistää osaltaan BASIC-maiden ja muun maailman välistä rakentavaa vuorovaikutusta, toteavat raportin arviointiryhmän jäsenet.

Durbanin COP17 ja sen jälkeinen aika

Raportin kirjoittajat pohtivat myös Durbanin COP17-kokousta ja sen jälkeistä aikaa. He ennustavat, että BASIC-maat eivät aio toimia "tiiviinä neuvottelublokkina" yhteisen neuvotteluaseman pohjalta vaan että ne keskittyvät muutamiin keskeisiin kysymyksiin.

Raportissa todetaan myös, että BASIC-yhteistyö on ollut tähän mennessä tilapäisluonteista ja keskittynyt strategisiin tavoitteisiin.

– BASIC saattaa hiipua sen jälkeen, kun se on tehnyt tehtävänsä, sanoo yksi raportin kirjoittajista, SEIn tutkija Aaron Atteridge.

– Todennäköisempää on kuitenkin se, että ryhmä toimii "palomuurina" silloin, kun maat kokevat olevansa kehittyneen maailman tulilinjalla – aivan kuten Kööpenhaminassa. Optimaalisinta olisi, jos ryhmä toimisi rakentavan vuoropuhelun foorumina, hän summaa.

Tietoa kirjoittajista ja raportista
Together Alone: BASIC countries and the climate change conundrum -raportin ovat kirjoittaneet Karl Hallding, Marie Olsson, Aaron Atteridge, Marcus Carson ja Mikael Román Stockholm Environment Institutesta sekä Antto Vihma Suomen Ulkopoliittisesta instituutista. Tutkimustyö on tehty yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pohjoismaisen työryhmän (NOAK) kanssa. Ministerineuvosto on ollut myös tutkimuksen osarahoittajana.

Michael Funch
Puhelin +45 33960332
Sähköposti mifu@norden.org

Outi Leskelä
Puhelin +358 40 154 9701
Sähköposti outi.leskela@ymparisto.fi

Ylva Rylander – tiedottaja, Stockholm Environment Institute (eurooppalaiset viestimet), s-posti ylva.rylander@sei-international.org, puh. +46 73 150 3384