Vähemmän pakolaisia mutta enemmän ongelmia rajatarkastusten seurauksena
Juutinrauma-instituutti on Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta laatinut raportin Pohjoismaiden henkilöllisyys- ja rajatarkastuksen seurauksista. Raportin mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn osallistuneista junamatkustajista harkitsee hakevansa työtä kotimaastaan tai muuttavansa työskentelymaahan välttääkseen pidentyneitä työmatkoja, tungosta junissa ja epävarmoja aikatauluja.
Siitä käy myös ilmi, että tanskalaisten yritysten on nyt entistä vaikeampaa löytää Ruotsista tulevia työntekijöitä tai saada heidät pysymään yrityksen palveluksessa.
Raportissa nostetaan myös esille, että naiset, nuoret ja matalapalkkaiset käyttävät junaa enemmän kuin muut työntekijäryhmät, minkä takia he kärsivät erityisen paljon rajatarkastusten aiheuttamista haitoista.
Samanaikaisesti rajatarkastusten taustalla olleet pakolaisvirrat Pohjoismaihin ovat heikentyneet huomattavasti. Sekä turvapaikanhakijoiden todellinen määrä että vuoden 2016 arvioitu pakolaisten määrä ovat huomattavasti aiempaa alhaisempia. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa turvapaikanhakijoita on 69–84 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2015 samaan ajankohtaan verrattuna. Tanskassa turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut kolmanneksen.
Sekä turvapaikanhakijoiden todellinen määrä että vuoden 2016 arvioitu pakolaisten määrä ovat huomattavasti aiempaa alhaisempia.Ruotsin maahanmuuttoviraston viimeisimmän arvion mukaan Ruotsiin tulee tänä vuonna 29 000 turvapaikanhakijaa. Vielä helmikuussa arvioitiin, että jopa 140 000 henkilö hakisi vuoden aikana turvapaikkaa Ruotsista. Viime vuonna Ruotsista turvapaikkaa haki 163 000 henkilöä. Tanskassa vuoden 2016 turvapaikanhakijoiden kokonaismääräksi arvioidaan 10 000 henkilöä, kun aiemmin oli varauduttu 25 000 henkilöön.
Pohjoismaihin tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ennen kaikkea EU:n ja Turkin solmiman pakolaissopimuksen seurauksena.
Ruotsin, Tanskan ja Norjan päätökset väliaikaisista rajatarkastuksista ovat määräaikaisia ja niiden voimassaoloaika päättyy marraskuun puolivälissä. Euroopan komissio on näyttänyt vihreää valoa Ruotsille, Tanskalle ja Norjalla, jotta ne voivat tarvittaessa jatkaa tarkastuksia vielä kolmen kuukauden ajan.
Vuonna 1954 solmitun pohjoismaisen passiunionin ansiosta Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus matkustaa toiseen Pohjoismaahan ilman passia tai muuta henkilötodistusta. Passiunionia on sopeutettu EU:n Schengen-sääntöihin. Schengenin sopimuksessa on poikkeussääntöjä, jotka mahdollistavat väliaikaiset rajatarkastukset. Ruotsissa rajatarkastukset ovat nyt olleet käytössä vuoden ajan.
Rajatarkastusten seurauksista tiedotetaan säännöllisesti pohjoismaisia yhteistyöministereitä, ja 1. marraskuuta Kööpenhaminassa pitämässään kokouksessa ministerit keskustelivat Pohjoismaiden henkilöllisyys- ja rajatarkastuksia kesällä ja syksyllä 2016 käsitelleestä raportista.
