Vahvempia yhdessä – yhteistyö pohjoismaalaisten suosiossa

Pohjoismaalaisten asenteisiin tuntuu vaikuttaneen myös kansainvälinen kehitys, sillä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pidetään nykyisin yhtenä tärkeimmistä yhteistyöalueista.
Pohjoismaiden tunnusomaisina arvoina taas pidetään demokratiaa, läpinäkyvyyttä ja ihmisarvoa. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jonka Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto teettivät tänä syksynä.

Yhteistyön merkitys kasvanut

Tutkimus osoittaa, että pohjoismaalaisten näkemys Pohjoismaiden tärkeimmistä yhteistyöalueista on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuoden 2008 selvityksessä vastaajat pitivät tärkeimpänä ”monikansallisen rikollisuuden torjumista”, jolle annetaan nyt huomattavasti vähemmän painoarvoa. Sen sijaan merkitystään on kasvattanut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jonka pohjoismaalaiset arvioivat nyt maidemme tärkeimmäksi yhteistyöalueeksi. Nuorille tärkein yhteistyöalue on koulutus.

Tutkimuksen tulos antaa viitteitä siitä, että Pohjoismaiden asukkaat näkevät Pohjolan entistä enemmän osana maailmaa ja tekevät arvionsa sen pohjalta. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa katsoo, että yhteistyö on aiempaa tärkeämpää viime vuosien kansainvälisen kehityksen vuoksi. Vastaajista 43 % pitää yhtenä pohjoismaisen yhteistyön suurimmista hyödyistä sitä, että yhteistyö vahvistaa Pohjolan kansainvälistä ääntä.
Yhteistyön tiivistämistä kannattaa puolestaan 68 % vastaajista. Vuonna 2006 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa tiivistämistä kannatti 62 % vastaajista, joten kyseessä näyttää olevan nouseva trendi.

Merkittävä osa Pohjoismaiden väestöstä pitää yhteistyön suurimpana yleisenä ja henkilökohtaisena hyötynä sitä, että se mahdollistaa työskentelyn, opiskelun tai asumisen kaikkialla Pohjolassa. Ikäryhmän 16–30 vastaajat taas pitävät itselleen tärkeimpänä yhteistyöalueena sitä, että pohjoismaalaisilla on mahdollisuus opiskella ja saada tutkinnolleen hyväksyntä koko Pohjolassa.

Mikä on yhteistyön perusta?

Pohjoismaiden menestyksekkään yhteistyön perustaa on mielekästä pohtia niin pohjoismaisittain kuin kansainvälisesti. Vastaajista 34 % pitää tärkeimpänä yhteisiä arvoja, kun taas 32 %:lle tärkeintä on yhteiskuntajärjestelmien samankaltaisuus.
Yleisimpinä pohjoismaisina arvoina pidetään ilmaisunvapautta (42 %), kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia ja yhdenvertaisuutta (36 %) sekä avointen ja demokraattisten prosessien tärkeyttä (30 %).

Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että pohjoismaista yhteistyötä arvostavat kaikenikäiset pohjoismaalaiset. Vanhemmat ikäluokat suhtautuvat yhteistyöhön kuitenkin vielä myönteisemmin kuin 16–30-vuotiaat vastaajat. Yhteistyönäkemyksissä on myös pienehkö sukupuoliero: naiset pitivät kehittynyttä pohjoismaista yhteistyötä erittäin tärkeänä jonkin verran useammin kuin miehet.

– Yhteistyömme oikeutus tulee lisäarvosta, jota se luo Pohjolan asukkaille, sanoo Norjan pohjoismainen yhteistyöministeri Frank Bakke-Jensen. Tutkimuksen tulokset antavat meille valtuutuksen jatkaa pohjoismaista yhteistyötä lukuisilla eri aloilla, hän toteaa.

Kyselytutkimus esiteltiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Helsingissä 31. lokakuuta. Tutkimuksen tuloksiin oli tyytyväinen myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg.

– Olen matkustanut kuluneen vuoden aikana paljon Pohjoismaissa, ja näkemäni ja kuulemani ovat vakuuttaneet minut siitä, että pohjoismaiselle yhteistyölle todella on kysyntää juuri nyt. Yhdessä voimme ohjata maailmaa parempaan suuntaan, ja koen tuloksen osoittavan, että se on myös pohjoismaalaisten tahto.

Tämän vuoden elo–syyskuun vaihteessa tehtyyn tutkimukseen haastateltiin reilut 3 000 henkeä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

• Lue koko raportti ruotsiksi: Ett värdefullt samarbete