Tehdyt toimenpiteet

Valtiontalouden kestävyys ja kasvu tärkeintä Pohjoismaille

Pohjoismaiden valtiovarainministerit keskustelivat kokouksessaan Kööpenhaminassa 1. marraskuuta 2011 rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvistä talouspoliittisista haasteista EU:ssa.

01.11.2011
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Pohjoismaiden kasvun ja julkisen talouden odotettu elpyminen on hiipunut, koska maailmantalouden suhdannenousu on pysähtynyt. Talouden tasapainottamismahdollisuuksiin vaikuttaa suuresti taloudellinen epävarmuus muissa euroalueen jäsenmaissa ja Yhdysvalloissa.

– Pohjoismaiden talous on vahva, mutta kansainvälinen kriisi edellyttää uskottavaa talouspoliittista vastuunottoa. Vahvan johtajuuden osoittaminen kansainvälisellä pelikentällä on yhä tärkeämpää maailmantalouden tasapainottamiseksi. Samalla tarvitaan aloitteita, jotka entisestään edistävät kasvua, lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat hyvinvointia Pohjoismaissa, ministerit huomauttavat yhteisessä lausunnossaan.

Pohjoismaiden bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan vuosina 2011–2012 enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Pohjoismaiden työttömyys väheni vuonna 2011, ja vuosina 2012–2013 sen odotetaan olevan pienempi kuin euroalueella ja Yhdysvalloissa. (Katso taulukko.)

Tanska on avainasemassa EU-puheenjohtajuuskaudellaan vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Kokouksessa keskusteltiin tulevan puheenjohtajakauden painopisteistä sekä kansallisesta liikkumavarasta, joka liittyy EU:n uuden pankkien kansainvälisen vakavaraisuussäännöstön (Basel III) täytäntöönpanoon.

Veronkierto kuriin

Pohjoismaat ovat vuodesta 2006 lähtien neuvotelleet Pohjoismaiden ministerineuvoston välityksellä 33 tiedonvaihtosopimusta veronkierron lopettamiseksi. Tämä nostaa Pohjoismaat kärkisijalle veronkierron ehkäisyssä.

Sopimukset ovat antaneet veroviranomaisille mahdollisuuden pyytää tietoja kultakin alueelta. Vaikutukset ovat näkyneet välittömästi, koska yhä useammat ovat joutuneet maksamaan veroa ja lisäveroa. Pohjoismaat saattavat veroviranomaisten arvion mukaan saada jatkossa aiempaa enemmän myös vapaaehtoisia oikaisupyyntöjä. Lisäksi on näyttöä välillisistä vaikutuksista, sillä viranomaiset ovat raportoineet nettomääräisten maksuvirtojen kasvaneen viime vuosina joissakin maissa. Tähän voidaan lisätä sopimusten ennalta ehkäisevä vaikutus, koska yhä harvemman arvioidaan ottavan Pohjoismaissa riskin ja pimittävän tuloja verottajalta. Pohjoismaisen yhteistyön odotetaan johtavan vielä useiden tiedonvaihtosopimusten allekirjoittamiseen.

Tiedustelut:

Vanhempi erityisasiantuntija Ola Yndeheim, Pohjoismaiden ministerineuvosto
oy@norden.org

Puh. +45 2171 7116

Tunnusluvut

2009

2010

2011

2012

2013

BKT

Vuotuinen prosentuaalinen kehitys

Tanska

–5,2

1,7

1,1

1,1

Suomi

–8,2

3,6

3,5

1,8

2,3

Islanti

–6,7

–4,0

2,5

3,1

2,8

Norja (Manner-Norja)

–1,8

2,1

2,8

3,1

Ruotsi

–5,3

5,7

4,1

1,3

3,5

Inflaatio

Vuotuinen prosentuaalinen kehitys

Tanska

1,3

2,3

2,8

1,8

Suomi

0,0

1,2

3,5

3,3

2,1

Islanti

12,0

5,4

4,0

3,7

2,6

Norja

2,1

2,5

1,5

1,6

Ruotsi

–0,5

1,2

3,0

1,2

1,8

Työttömyys

Prosentteina työvoimasta

Tanska

3,4

4,0

3,8

3,7

Suomi

8,2

8,4

7,9

7,6

7,4

Islanti

8,0

8,1

7,1

5,7

4,3

Norja

3,2

3,6

3,3

3,3

Ruotsi

8,3

8,4

7,5

7,8

7,7

Julkisen talouden rahoitusasema

Prosentteina BKT:stä

Tanska

Suomi

–2,7

–2,8

–1,1

–0,8

–0,6

Islanti

Norja

10,7

10,8

13,6

11,5

Ruotsi

–0,9

–0,2

0,1

0,0

0,7

Vaihtotase

Prosentteina BKT:stä

Tanska

3,6

5,2

4,7

4,1

Suomi

2,1

1,9

0,7

1,2

1,1

Islanti

–11,7

–10,2

2,2

2,8

–1,0

Norja

11,8

12,4

14,0

11,5

Ruotsi

7,0

6,3

9,2

6,2

5,8

Lähde: Pohjoismaiden valtiovarainministeriöt