Ruotsin ympäristöpuoleen puheenjohtaja Maria Wetterstrand oli samaa mieltä Carlgrenin kanssa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Wetterstrand korosti, että Pohjoismaiden on tärkeää muistaa toisensa yhteistyökumppaneina.

– Pohjoismailla on tärkeä tehtävä kesken, sillä emme hyödynnä täysivaltaisesti maidemme välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Tämä koskee sekä ilmastotyötä että muitakin alueita, Wetterstrand sanoi.

Andreas Carlgren puolestaan totesi, että Pohjoismaiden ilmastoalan yhteistyö on toimivaa, mutta että Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen on koittanut uusien aloitteiden aika.

– Yhtenä mahdollisuutena on tiedonvaihdon lisääminen eri maiden toimijoiden välillä, ja lisäksi on syytä rakentaa strategista ilmastoyhteistyötä kehitysmaiden kanssa, Carlgren sanoi.

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mielestä Pohjoismaat voisivat lisätä Afrikan maiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

– Emme juurikaan tee poliittista yhteistyötä muiden maanosien kuten Afrikan kanssa muuten kuin kehitysavun alalla. Pohjoismaat voisivat järjestäytyä ilmastokysymyksessä ja käynnistää keskustelua Afrikan maiden kanssa, sanoi Euroopan Unionin Sudanin-erityisedustajanakin toiminut entinen ympäristöministeri Haavisto.

Seminaarissa Ruotsin entinen valtiovarainministeri Allan Larsson esitteli Global utmaning -ajatushautomon laatiman raportin ilmastoneuvottelujen kahden kaistan strategiasta. Raportissa ehdotetaan, että YK:n pyrkiessä oikeudellisesti sitovaan kansainväliseen ilmastosopimukseen voitaisiin samalla käynnistää rinnakkainen prosessi tavoitteena saada aikaan poliittiset puitteet kestävän vihreän tekniikan sijoituksille. Allan Larssonin mukaan tuleva yhteiskunnallinen muutos on suuruusluokaltaan verrattavissa teolliseen vallankumoukseen.

Uusien muutosten edessä on syytä ajatella myönteisesti, ja Pohjoismaiden yrityksillä on tilanteessa paljon voitettavaa, Pekka Haavisto totesi.

Seminaarin järjestivät Ruotsin Norden i Fokus -tiedotuspiste ja ruotsalainen Global utmaning -ajatushautomo.