Visionäärit ja mahdollistajat pohtivat ruokapolitiikkaa COP23-kokouksessa
Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen 23. osapuolikokous (COP23) on ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaiden ministerineuvosto kohdistaa näin vahvasti huomiota ruokaan osana kansainvälistä ilmastokeskustelua.
Ilmastoon liittyviä haasteita ymmärretään hyvin. Vuotuisen osapuolikokouksen pääpaino on Pariisin sopimuksen mukaisissa innovatiivisissa ratkaisuissa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ennen vuotta 2030.
Pohjoismailla ei ole kaikkia vastauksia. Sen sijaan meillä on pitkä kokemus tietoon perustuvista suosituksista, joita sekä markkinat että kuluttajat noudattavat suurelta osin.
Entiseen malliin eläminen mahdotonta
Elintarvikkeiden tuotannolla ja kulutuksella on suuret ilmastovaikutukset. Maailman elintarvikejärjestelmän osuus kasvihuonekaasupäästöistä on lähes kolmannes, joten elintarvikepolitiikka on ilmeinen lähtökohta. Samalla ilmastonmuutos ravistelee elintarvikejärjestelmäämme ja asettaa kestävälle ruoantuotannolle lisärajoituksia.
Maailman elintarvikejärjestelmä kytkeytyy suoraan ja epäsuorasti kuhunkin kestävän kehityksen tavoitteeseen, joten ruoka on kestävän kehityksen keskeinen ajuri.
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten sanoo, että ”Pohjoismailla ei ole kaikkia vastauksia. Sen sijaan meillä on pitkä kokemus tietoon perustuvista suosituksista, joita sekä markkinat että kuluttajat noudattavat suurelta osin. Lisäksi meillä on halua – ja Pohjoismaiden pääministerien antamat valtuudet – osallistua näihin tärkeisiin kansainvälisiin keskusteluihin paremman tulevaisuuden luomiseksi. Toimettomuus ei ole hyväksyttävää.”
Unelmoijat, visionäärit ja mahdollistajat saman pöydän ääressä
Uusien ja älykkäiden ratkaisujen kehittäminen on ollut liikkeelle panevana voimana Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio -hankkeessa (Nordic Food Policy Lab, NFPL), jonka Pohjoismaiden pääministerit julkistivat aiemmin tänä vuonna. NFPL on myös Pohjoismaisen ruokapäivän taustavoima.
Pohjoismainen ruokapäivä koostuu aamukeskustelusta, kolmesta teemaistunnosta sekä yhdestä iltapäiväistunnosta. Se tarjoaa vuorovaikutteisen tilan, jossa unelmoijat, visionäärit ja mahdollistajat eri puolilta maailmaa jakavat ideoita, kokemuksia ja näkemyksiä elintarvikepolitiikasta ja sen vaikutuksista koko elintarvikejärjestelmään.
Moninaisiin haasteisiin keskittymisen sijasta olemme päättäneet omaksua myönteisen ja toiveikkaan asenteen pohtiessamme maailman elintarvikejärjestelmän tulevaisuutta.
COP23:n Pohjoismainen ruokapäivä tuo saman pöydän ääreen maailman nimekkäimpiä unelmoijia, visionäärejä ja mahdollistajia, jotka jakavat inspiraatiota muille. Mukana ovat muiden muassa EAT-säätiön perustaja ja johtaja Gunhild A. Stordalen, Crop Trustin toimitusjohtaja Marie Haga, Bioversity Internationalin pääjohtaja Ann Tutwiler, Maailmanpankin ilmastorahastojen hallintokäytännejohtaja Marc Sadler, ruokahävikkiaktivisti ja Stop Wasting Foodin perustaja Selina Juul, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Natural Resource Officer Martial Bernoux, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten, MAD:n toimitusjohtaja Melina Shannon-DiPietro sekä kestäviin elintarvikejärjestelmiin erikoistunut konsultti Afton Halloran.
9. marraskuuta järjestettävän ruokapäivän aikana tutustutaan elintarvikepolitiikan ylhäältä alas- ja alhaalta ylös -lähestymistapoihin BBC:n Food Programme -ohjelmasta tutun Dan Saladinon johdolla.
Seuraavat istunnot järjestetään yhteistyössä EAT-säätiön kanssa: Aamukeskustelu: Ruoka voi korjata tilanteen!, Elintarvikepolitiikka ruokalistalla ja Syö sitä, mikä on säästämisen arvoista.
- COP23:n Pohjoismaisen ruokapäivän ohjelma ja osallistujat (www.norden.org)
- Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus – COP23 (cop23.unfccc.int)
