Yhteispohjoismainen sähköinen tunnistaminen saa tukea
Pohjoismaiden neuvosto haluaa helpottaa asumista, opiskelemista ja elinkeinon harjoittamista Pohjoismaiden välillä. Sähköisen tunnistamisen monikansallinen käyttö ei edellytä yhteispohjoismaista henkilötunnusta. Edellytyksenä on vain se, että kansalaisen henkilöllisyys voidaan yhdistää kansalaista koskeviin maakohtaisiin perustietovarantoihin.
Perustietovarannoilla tarkoitetaan esimerkiksi väestörekistereitä, etuusrekistereitä ja eläkerekistereitä. Sähköinen tunnistaminen avaisi siis myös sellaisia ovia, joiden avaamiseen tarvitaan nyt oleskelumaan henkilötunnus.
Sähköisen tunnistamisen vastavuoroinen tunnustaminen Pohjoismaissa
Pohjoismaiden neuvoston valiokunta esittää seuraavia suosituksia Pohjoismaiden hallituksille:
- Pohjoismaissa otetaan käyttöön sähköisen tunnistamisen vastavuoroinen tunnustaminen
- Pohjoismaiden väestörekisteriviranomaiset tunnustavat toisessa Pohjoismaassa tehdyn kansalaisen tunnistamisen
- Varmistetaan, että Pohjoismaat tunnistavat ja tunnustavat toistensa sähköiset tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmät niin että kaikilla sektoreilla on yhteensopivat järjestelmät ja yksittäinen kansalainen voi toimia pohjoismaisessa arjessa kokematta vaikeuksia todistaa henkilöllisyyttään.
Valiokunta ehdottaa myös yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa järjestettävää pyöreän pöydän keskustelua, johon kutsutaan pankkien ja elinkeinoelämän edustajia keskustelemaan henkilötunnuksen käytöstä sopimuksen solmimisen ehtona ja yhteispohjoismaisen sähköisen tunnistamisen mahdollisimman vaivattomasta käyttöönotosta.
Yksinkertainen ja edullinen ratkaisu
Jos Pohjoismaihin haluttaisiin yhteinen henkilötunnus, se toisi suuret kustannukset ja paljon työtä, koska eri maiden tietojärjestelmät pitäisi sovittaa yhteen. Yhteisen henkilötunnusjärjestelmän kehittämistä huomattavasti helpompi ja huokeampi ratkaisu olisikin se, että Pohjoismaat koordinoivat sähköisen tunnistamisen kehitystyötä ja pyrkivät sähköisen tunnistamisen menetelmien yhteiskäyttöön.
Pohjoismaiden ei siten tarvitsisi kehittää uutta yhteispohjoismaista sähköistä tunnistamismenetelmää, vaan voisimme hyödyntää jo käytössä olevia maakohtaisia ratkaisuja. Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa todetaan jo nyt, että jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa myönnetyt sähköisen tunnistamisen menetelmät. Norjassa ja Ruotsissa onkin jo tehty onnistuneita yhteiskäyttöön liittyviä pilottitutkimuksia.
Mitä sähköinen tunnistaminen (e-ID) tarkoittaa?
Sähköinen tunnistaminen avaisi myös sellaisia ovia, joiden avaamiseen tarvitaan nyt oleskelumaan henkilötunnus.
Sähköistä tunnistamista käytetään nykyisin esimerkiksi verkkopankeissa ja julkisissa asiointipalveluissa. Sähköinen tunnistaminen mahdollistaa pankkipalvelujen käytön, työskentelyn, opiskelun ja kaupankäynnin yli rajojen, ja se on varsin helppo laajentaa yhteispohjoismaiseksi.
– Meillä on maailman parhaisiin kuuluvat ratkaisut, ja yhteistyötä tekemällä voimme luoda myös maailman parhaan monikansallisen järjestelmän, sanoo Norjan julkishallinnon ja sähköisen hallinnon viraston vanhempi erityisasiantuntija Tor Alvik.
Pohjoismaisesta kansalaisuudesta sähköiseen tunnistamiseen
Alun perin Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän ehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta ja yhteispohjoismaisesta henkilötunnuksesta on saanut tänä vuonna paljon huomiota osakseen.
