Yhteispohjoismaiset työmarkkinat – hyvinvoiva 60-vuotias

Yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden tunnusmerkkejä ovat vahva luottamus sekä kolmikantainen neuvottelujärjestelmä. Tätä korostivat Eygló Harðardóttirin lisäksi myös muut panelistit Pohjoismaiden ministerineuvoston juhlakonferenssissa Reykjavikissa 21.–22. toukokuuta.

– Yhteisiä työmarkkinoita on hyödynnetty sekä huonoina aikoina että noususuhdanteissa. Sen vahvuudet ovat kytköksissä toisiinsa: meillä on vahva työllisyys ja paljon naisia työmarkkinoilla. Lisäksi teemme esimerkiksi edistyksellistä työympäristötyötä, Eygló Harðardóttir totesi.

– Hyvinvointivaltio on pohjoismaisen identiteetin tärkeä osa, mutta pohjoismaiseen malliin kuuluvat myös huomattava järjestäytymisaste ja vahvat ammattiyhdistykset. Tämä edistää Pohjoismaiden sopeutumiskykyä, ja järjestelmä on syytä säilyttää myös jatkossa, sanoi norjalainen valtiosihteeri Thor Kleppen Sættem.  

Osaaminen hyvinvointivalttina

Konferenssin tulevaisuuskeskustelujen pohjana käytettiin tuoretta tutkimusraporttia The Nordic model – challenged but capable of reform. Tutkijat kehottavat päättäjiä panostamaan entisestään osaamisen kehittämiseen sekä lasten varhaisvuosiin, jolloin panostukset ovat kaikkein kustannustehokkaimpia.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriön Jenni Karjalainen korosti, että laadun pitää olla määräävä tavoite kaikessa koulutuksessa.

– Koulutuksen on tuettava ihmisten sopeutumiskykyä. Uutta tietoa ja uusia kieliä on opittava omaksumaan mahdollisimman hyvin, Karjalainen sanoi.

Osaamisella on myös kansainvälistä vetovoimaa. Tillväxtanalysin, eli Ruotsin kasvupoliittisten arvioiden ja analyysien viraston, edustaja Dan Hjalmarsson tähdensi konferenssissa, että Pohjoismaiden on houkuteltava ja rekrytoitava lisää osaajia tutkimuksen tason nostamiseksi.

– Investoinnit tulevat sinne, missä osaaminen on ja missä on parhaat työmarkkinat. Teknisen kehityksen osalta pitää kyetä näkemään, että työpaikat eivät lopu – uusia työpaikkoja on muun muassa kestävän kasvun saralla.

Globaalia sopeutumista

Tulevien vuosikymmenten pohjoismaisia työmarkkinoita ja rajaestekeskustelua hallitsee globalisaatio. Vaikka 50 000 pohjoismaalaista muuttaa vuosittain Pohjoismaasta toiseen, se ei riitä kattamaan väestön ikääntymisen synnyttämää työvoimatarvetta.

– Pohjoismaissa asuu 26 miljoonaa ihmistä, joista yhä useampi elää 100-vuotiaaksi. Pian yksistään Ruotsin vanhustenhoitoon tarvitaan 200 000 henkeä. Tällaista määrää ei löydy Pohjoismaista, joten kotoutumista on vahvistettava ja tänne on houkuteltava maahanmuuttajia. On täysin nurinkurista, että tänne haluavan virolaisen psykologin pitää aloittaa koulutuksensa nollasta, sanoi Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan ruotsalaisjäsen Elisabeth Björnsdotter Rahm.

Eygló Harðardóttir korosti globalisaatiokeskustelujen pohjalta, että suuri työperäinen maahanmuutto Pohjoismaiden ulkopuolelta ei uhkaa yhteispohjoismaisia työmarkkinoita.

– Olemme tähän mennessä onnistuneet hallitsemaan monenlaisia muuttoliikkeitä, ja onnistumme siinä myös jatkossa, Eygló Harðardóttir sanoo.