Pohjoismaat eivät edes yhteenlaskettuna kuulu maailman suurvaltoihin, mutta maatieteellisesti tarkasteltuna pohjoismainen yhteistyö syleilee lännessä Pohjois-Atlanttia ja idässä Itämerta.

Kylmän sodan päätyttyä poliittinen huomio on luonnollisesti kohdistunut Itämereen. Pohjoismaiden neuvosto asettaa hyvät naapuruussuhteet etusijalle, ja Pohjoismaat ovatkin onnistuneet luomaan hyvät yhteydet uusiin itänaapureihin.

Samalla on kuitenkin tärkeää olla unohtamatta Länsi-Pohjolaa ja Pohjoismaiden länsinaapureita, sillä myös Atlantin ylittävät yhteydet ovat muuttuneet. USA on vetäytynyt Islannin Keflavíkissa sijainneesta tukikohdastaan, ja ilmastonmuutos on kääntänyt katseet arktiselle alueelle.

Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen istunto järjestetään Tukholmassa 26.–28. lokakuuta, ja sen yhteydessä pidetään kolmen edellisen vuoden tapaan Pohjoismaiden pääministerien huippukokous.

Tänä vuonna teemana on Pohjoismaat ja EU, ja aihe on entistäkin ajankohtaisempi Islannin aloittaessa EU-jäsenyysneuvottelut. Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt johtaa keskustelua EU-puheenjohtajan ominaisuudessa.

Pohjoismaiden poliitikot käsittelevät myös Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsittelevää raporttia, jossa esillä ovat myös Pohjois-Atlantin merialueiden valvontaan liittyvät kysymykset.

Tapetilla on myös ilmastonmuutos, ja aihetta käsitellään omassa seminaarissaan päivää ennen varsinaista istuntoa. Seminaarissa parlamentaarikot saavat mahdollisuuden pohjustaa Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen liittyvää keskustelua.

Tanskassa järjestettävä ilmastokokous ja Ruotsin EU-puheenjohtajakausi nostavat Pohjolan tapahtumien keskipisteeseen syksyn ajaksi.

– Pohjoismainen yhteistyö on entistä tärkeämpää maailman muuttuessa yhä globaalimmaksi ja alueellisen yhteistyön korostuessa globalisaation myötä. Uusi Pohjoinen ulottuvuus edistää toivottavasti kehitystä koko Pohjois-Euroopassa ja etenkin Luoteis-Venäjällä. Pohjoismailla on aktiivinen osa Itämeri-yhteistyössä ja toivon, että EU:n uusi Itämeri-strategia edistää alueen myönteistä kehitystä, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Sinikka Bohlin toteaa tiivistetysti Pohjoismaiden neuvoston naapuruuspolitiikasta.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä kohta 20 vuotta.

Yhteistyössä alkoi uusi vaihe Baltian maiden liityttyä EU:hun 1. toukokuuta 2004. On päivänselvää, että Baltian maat ovat Pohjoismaiden keskeisiä yhteistyökumppaneita, mutta lähestulkoon 20 vuoden jälkeen on hyvä arvioida yhteistyön muotoja. Näin tekee muun muassa Baltian yleiskokous, joka järjestää syyskuussa seminaarin Vilnassa.

Pohjoismaiden neuvosto on yhdessä Baltian yleiskokouksen kanssa tehnyt erityisen aloitteen yhteistyöstä Valko-Venäjän kanssa.

Vilnassa on järjestetty kolme kertaa pyöreän pöydän keskustelu, johon on osallistunut sekä Valko-Venäjän parlamentin että oppositiopuolueiden edustajia.

Ensi kevääksi suunnitellaan neljättä seminaaria – tällä kertaa Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa käsitellään ehdotusta pohjoismaisen tiedotustoimiston avaamisesta Minskiin.

– Pohjoismaiden neuvoston visioon kuuluu lähialueiden demokratiakehityksen vahvistaminen, ja me toivomme, että pohjoismaisten, balttilaisten ja valkovenäläisten poliitikkojen välillä käydyt pyöreän pöydän keskustelut edistävät Valko-Venäjän hallituksen ja opposition vuoropuhelua, Sinikka Bohlin painottaa.

Pohjoismaiden neuvoston yhteistyö Venäjän kanssa on myös ollut hyvin onnistunutta. Lisäksi alueellisen yhteistyön kautta neuvostolla on yhteyksiä Barentsin ja Itämeren alueelle sekä arktisille alueille. Lisäksi neuvosto on osallistunut EU:n uuteen pohjoisen ulottuvuuden parlamentaariseen foorumiin, jonka merkeissä järjestettiin kokous helmikuussa EU-parlamentissa Brysselissä.

Pohjoismaiden neuvoston ja EU:n suhde on paljon esillä. Joiltain osin EU:n uuteen Itämeri-strategiaan, EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja tulevaan kalastuspolitiikkaan voi sisältyä yhteispohjoismaisia etuja, joita kannattaa viedä eteenpäin EU-parlamentissa työskenteleville kollegoille.

Pohjoismaiden neuvosto osallistuu myös kahdenkeskisiin kokouksiin Britannian ja Irlannin parlamentaarikkojen sekä Benelux-maiden ja Mustanmeren alueen poliitikkojen kanssa.

Pohjoismaiden neuvoston toiminta kattaa siis kaikki ilmansuunnat. Tällä hetkellä talouskriisi on pimentänyt taivaan monessa maailmankolkassa. Nyt poliittiset yhteydet etenkin itään ovat kuitenkin paljon vahvemmat kuin sukupolvi sitten.

Maantieteellisesti Pohjoismaat yhdistyvät Keski-Eurooppaan Juutinrauman ja Ison Beltin siltojen kautta ja kohta ketjuun liittyy Fehmarnin silta. Samaan tapaan Pohjoismaiden neuvoston poliittinen tavoite on toimia sillanrakentajana Pohjois-Euroopan naapurimaiden välillä.