Pohjoismaisen yhteiskuntamallin kruunun jalokivi on monen mielestä hyvinvointiyhteiskunta, jota maat ovat rakentaneet 1930-luvulta lähtien. Nyt mallia uhkaa lyhyellä tähtäimellä talouskriisi ja pitkällä tähtäimellä Pohjoismaiden ikääntyvä väestö. Miten maat toimivat tämän keskeisen ongelman ratkaisemiseksi? Tätä aihetta käsitellään Analys Nordenin loka-marraskuun 2009 numerossa.
Kaikki Pohjoismaat osallistuvat monipuolisesti kansainväliseen toimintaan. Myös Pohjoismaiden neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja varsinkin sen alaiset laitokset harjoittavat mittavaa kansainvälistä toimintaa monilla eri aloilla. Lue lisää aiheesta joulukuun Analys Nordenissa.
Rajantakainen näkymä saattaa vaihdella hyvinkin paljon eri Pohjoismaista tarkasteltuna. Eri maat katsovat myös eri ilmansuuntiin. Yhtäällä rajan muodostaa meri, toisaalla maa, ja horisontissa siintää monenlaisia näkymiä. Tässä Analys Nordenin numerossa käsitellään Pohjoismaiden naapuruussuhteiden muuttumista niin yksittäisen Pohjoismaan kuin koko Pohjolan näkökulmasta.
Ruotsi ottaa vetovastuun EU:n puheenjohtajuudesta 1. heinäkuuta ja luotsaa unionia seuraavan puolen vuoden aikana sekä taloudellisissa että poliittisissa myrskyissä. Talouskriisi aiheuttaa paineita hallituksille, ja Lissabonin sopimukseen liittyvät epäselvyydet rasittavat maidenvälisen yhteistyön perustaa. Samalla EU-parlamenttivaalien tulos on muuttanut parlamentaarisen eurooppalaisen yhteistyön poliittista karttaa. Millaista EU:ta Ruotsi oikein lähtee johtamaan? Tätä sekä EU:n ja Pohjoismaiden välistä suhdetta tarkastellaan Analys Nordenin kesäkuun numerossa.
1940-luvulla syntyneet suuret ikäluokat ovat siirtymässä syrjään työmarkkinoilta ja tilalle on tulossa 1980-luvun pienet ikäluokat. Sukupolvenvaihdoksen seuraukset näkyvät etenkin julkisella sektorilla, ja koko hyvinvointivaltion perusta on kovan paineen alla. Analys Nordenin kirjoittajat raportoivat tilanteesta eri Pohjoismaissa, joissa pula hoivaavista käsistä alkaa olla suuri.
Viiden viime vuosikymmenen aikana kaikkiin Pohjoismaihin on tullut maahanmuuttajia kolmansista maista, ja tämän myötä kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt. Mitä se merkitsee Pohjoismaille ja miten maahanmuuttajat osallistuvat kulttuurielämään? Tätä tarkastellaan Analys Nordenin huhtikuun numerossa.
Huhtikuussa 60-vuotistaivaltaan juhliva Nato on Pohjoismaiden näkökulmasta edelleen erittäin tärkeä järjestö. Analys Nordenin tämänkertaisessa numerossa tarkastellaan Pohjoismaiden ja Naton välistä suhdetta ja sivutaan samalla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä virinnyttä keskustelua, jolle alkutahdit on antanut Thorvald Stoltenbergin tämän vuoden helmikuussa luovuttama raportti.
Islannissa järjestettävän globalisaatiofoorumin kynnyksellä tässä Analys Nordenin numerossa keskitytyään globalisaation haasteisiin. Ovatko puheet globaaleista markkinoista vaienneet talouskriisin myötä? Ovatko Pohjoismaat menossa kohti uusliberalismia ja uusprotektionismia? Auttaako vihreä kasvu eteenpäin vai eikö ilmastoinvestointeihin olekaan varaa? Kirjoittajat pohtivat muun muassa näitä kysymyksiä, ja tällä kerralla mukana on myös vierailevat kirjoittajat Brysselistä sekä kahdesta ministerineuvoston alaisesta laitoksesta, NordForskista ja Pohjoismaisesta innovaatiokeskuksesta.
Maailmantalous on pahimmassa kriisissä vuosikymmeniin. Pohjoismaatkaan eivät ole päässeet pälkähästä, ja niillä on edessään suuri taloudellinen epävarmuus. Islanti on erityisen vaikeassa tilanteessa, ja sitä uhkaa yleinen romahdus. Tämän kuukauden Analys Nordenissa tarkastellaan finanssikriisin seurauksia pohjoismaisesta näkökulmasta ja luodaan samalla katsaus meitä odottaviin epävakaisiin aikoihin.
Kaikki Pohjoismaat ovat omalla tavallaan kytköksissä Yhdysvaltoihin. Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välinen side on vahva sekä historiallisesti että nykyajan valossa. Mitä presidentinviran siirtyminen Bushilta Obamalle sitten merkitsee Pohjoismaille?
Pölyn laskeutuessa finanssikriisin jäljiltä Pohjoismaissa alkaa hahmottua kaksi näkymää. Nähtävillä on merkkejä työttömyyden kasvusta lyhyellä aikavälillä. Samalla vanheneva työväestö on pitkällä aikavälillä hyvinvointiyhteiskunnan uumenissa tikittävä pommi. Miten nämä tekijät vaikuttavat Pohjoismaihin ja mitä voimme odottaa tulevaisuuden työmarkkinoilta? Viisi pohjoismaista kirjoittajaamme esittää oman näkemyksensä asiasta Analys Nordenin lokakuun numerossa.
Kaasun ja öljyn vahvistama venäläinen karhu vaikuttaa yhä useammalla alueella. Venäjä on tosissaan tehnyt itsensä tiettäväksi niin Kaukasuksen vuorilla, Ukrainan arojen kaasuputkia pitkin kuin Itämeren allakin – myös Pohjoismaiden lähialueilla. Mitä tämä merkitsee Pohjoismaille ja sen asukkaille? Analys Nordenin syyskuun numerossa viisi pohjoismaista kirjoittajaamme antavat meille oman näkemyksensä suhteista suureen itänaapuriimme.
Pohjoismaat ovat tehneet tasa-arvoyhteistyötä yli 30 vuoden ajan. Monia tavoitteita on saavutettu, mutta meillä on edelleen suuria haasteita. Naiset ansaitsevat huomattavasti vähemmän kuin miehet, suurten yritysten hallituspaikat menevät useimmiten miehille, ja sukupuolisidonnainen väkivalta on pysyvä ongelma monissa Pohjoismaissa. Norjassa on kuitenkin tehty aloite tasapalkkakomissiosta ja Islannin vanhempainvapaajärjestelmä "pakottaa" isät olemaan kotona, joten naisten ja miesten tasa-arvo on ehkä lisääntymässä Pohjoismaissa.
Ilmastokeskustelu nielee loputtomasti palstametrejä maailman lehdissä, ja uudet tutkimukset sekä poliittiset aloitteet ruokkivat keskustelua jatkuvasti. Pohjoismaat eivät ole tässä suhteessa poikkeus: täällä pannaan kaikki likoon Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävän YK:n ilmastokokouksen onnistumiseksi. Pohjoismaiden pääministerit tapaavat ensi viikolla Ruotsissa Götan kanavalla. On vaikeaa kuvitella tällaista kokousta ilman, että asialistalla olisi mukana ilmasto. Pääministereillä on kullanarvoinen tilaisuus koota ja koordinoida voimia ennen ensi vuoden ilmastohuippukokousta parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi. Tässä numerossa pohjoismaiset kirjoittajamme analysoivat ilmastopolitiikkaa. Mukana on myös artikkeli Grönlannista.
Olemme pikku hiljaa tottuneet suuriin ja dramaattisiin lehtiotsikoihin Pohjoismaiden terveys- ja hoiva-asioista. Ruotsissa hoitojonot ovat pitkiä ja terveyspalveluita ollaan yksityistämässä. Tanskalaisilla on liian yltäkylläiset elintavat ja heidän keskimääräinen elinikänsä jää liian lyhyeksi. Norjassa uuden potilashotellin rakentaminen keskeytettiin, kun hankkeeseen oli jo syydetty useita miljoonia euroja. Viina tappaa suomalaisia, ja islantilaiset kinaavat raha-asioista. Tässä kuussa Analys Nordenin kirjoittajien teemana on terveys- ja hoivakysymykset.
Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat ensi viikolla Ruotsin Riksgränsenissä pidettävään globalisaatiofoorumiin. Miten Pohjoismaat selviävät parhaiten kansainvälisillä markkinoilla? Miten voimme vahvistaa Pohjoismaiden kilpailukykyä? Nämä ovat keskeisiä aiheita keskusteltaessa siitä, miten Pohjolan tulisi vastata globaaleihin haasteisiin. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat Pohjoismaiden kilpailukykyä ja suhdetta kansainväliseen yhteisöön. Mukavia lukuhetkiä!
Pilapiirrosjupakasta on tullut taas kuuma puheenaihe Tanskassa, ja siihen liittyen keskustelu maahanmuuttajista ja ääriryhmistä on kirvonnut uudelleen useissa Pohjoismaissa. Nyt vaikuttaa siltä, että Pohjoismaat ovat tiukentamassa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaansa. Mukava lukuhetkiä kirjoittajien analyysien parissa!
Koulutus ja tutkimus ovat tällä hetkellä tärkeällä sijalla useimpien Pohjoismaiden poliittisella asialistalla. Pisa-tutkimusten tulokset ovat aiheuttaneet sekä iloa että järkytystä, ja tutkimusrahoista keskustellaan kiivaasti. Mukava lukuhetkiä kirjoittajien analyysien parissa!
Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Useimpien Pohjoismaiden poliittinen maisema on muuttunut viime aikoina. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat mitä tapahtuu, kun poliittinen kartta piirretään uudelleen. Mukavia lukuhetkiä!
Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat Pohjoismaiden kulttuuripolitiikkaa. Mukavia lukuhetkiä!
Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat Pohjoismaiden ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Mukavia lukuhetkiä!
Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat hyvinvointi- ja työmarkkinapolitiikan vaikutusta Pohjoismaihin. Mukavia lukuhetkiä!
Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat tutkimuksen ja innovaatioiden vaikutusta Pohjoismaihin. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat globalisaation vaikutuksia Pohjoismaihin. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat pohjoismaista mediaa. Myös Islannin vaalit ovat esillä. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat EU:ta ja Pohjolaa sekä Suomen uuden hallituksen jäseniä. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat puolustuskysymyksiä, Suomen vaaleja ja Ruotsin sosiaalidemokraattien uuden naispuheenjohtajan valintaa. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat Pohjoismaiden suunnittelemia toimia entistä suurempien ilmasto- ja ympäristöuhkien varalle. Mukavia lukuhetkiä!
Kevään yleisteemana on Pohjola globaalina voittaja-alueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat, miten maidemme jako kuntiin ja alueisiin on vaikuttanut kilpailukykyymme ja poliittiseen elämäämme. Mukana on myös kuvaus Ruotsin sadasta ensimmäisestä päivästä uuden hallituksen kanssa. Mukavia lukuhetkiä!
Tässä numerossa pohjoismaiset kirjoittajamme kertovat kulttuurialan haasteista omissa maissaan. Lisäksi ruotsalainen kulttuurikirjoittaja Astrid Söderbergh Widding käsittelee ongelmaa yhteispohjoismaisesta näkökulmasta.
Tässä numerossa pohjoismaiset kirjoittajamme kertovat pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevista haasteista omissa maissaan. Lisäksi Mandag Morgen Norge -ajatushautomo käsittelee ongelmaa yhteispohjoismaisesta näkökulmasta.
Tässä energiapolitiikan erikoisnumerossa pohjoismaiset toimittajat kirjoittavat maidensa energiatilanteesta. Lisäksi Pohjoismaisen energiantutkimuksen johtaja kertoo pohjoismaisesta energianäkökulmasta. Numerossa käsitellään myös Ruotsin jännittäviä vaaleja!
Ilmastoa ja tulevaisuuden energiapolitiikkaa koskeva keskustelu on yksi maapallon suurimmista haasteista. Millainen on Pohjoismaiden asema tässä pelissä Kööpenhaminan ilmastokokouksen lähestyessä, ja miten todennäköistä on yhteispohjoismaisen neuvotteluasetelman löytyminen?
Islantilaiset ovat kieltäytyneet siivoamasta pankkikriisin sotkuja ja Baltian maissa on käyty tiukkasävyistä keskustelua pohjoismaisten pankkien vastuusta. Sekä EU että maiden hallitukset harkitsevat pankkisääntelyn kiristämistä. Mihin Pohjoismaiden pankit ovat suuntaamassa?
Vasemmistolla on vahva asema useimmissa Pohjoismaissa. Onko näin sosiaalidemokraattien ansiosta vai sosiaalidemokraateista huolimatta? Analys Nordenin elokuun numerossa tarkastellaan poliittisten ryhmittymien suhteita Pohjoismaissa.
Nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti kaikissa Pohjoismaissa talouskriisin puhkeamisen jälkeen. Ollaanko jälleen menettämässä kokonainen sukupolvi? Analys Norden antaa yleiskuvan työttömyysongelman nykytilanteesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaat eivät tee virallista ulkopoliittista yhteistyötä. On kuitenkin havaittavissa merkkejä Pohjoismaiden lähentymisestä juuri puolustus- ja ulkopolitiikan alalla. Samaan aikaan EU:ssa panostetaan alaan yhä enemmän. Analys Nordenissa tarkastellaan alan nopeita poliittisia muutoksia.
Pohjoismaat tekevät paljon energiapoliittista yhteistyötä erityisesti sähköalalla. Mutta miltä Pohjoismaiden energiayhteistyön tulevaisuus näyttää? Onko yhteistyö ehdoton edellytys tulevaisuuden energiamarkkinoilla ja missä määrin maat ovat valmiita lisäämään sitä? Tämänkertaisessa Analys Nordenissa tarkastellaan Pohjoismaissa käytävää energiakeskustelua.
Miten sopivat yhteen Pohjoismaiden tavoitteet vihreän kasvun luomisesta ja kestävän kehityksen varmistamisesta? Vai onko vihreys vain korea ulkokuori, joka kätkee taakseen kasvuajattelun? Analys Nordenissa tarkastellaan Pohjoismaiden vihreitä tavoitteita ja kysytään: onko meillä varaa sekä kestävyyteen että kasvuun – vai vaan toiseen niistä?
Lumi sulaa ja laivaliikenne lisääntyy. Ilmastossa tapahtuu muutoksia ja luonnonvaroja hyödynnetään entistä enemmän. Mihin suuntaan Arktis on menossa ja millaiset kilpailuasemat Pohjoismailla on paikasta keskiyön auringossa käytävässä kamppailussa? Asiaa tarkastellaan Analys Nordenin kesäkuun numerossa.
Liikennepolitiikan Pohjoismaiden ministerineuvosto lakkautettiin muutama vuosi sitten, mutta Pohjoismaissa rajat ylittävät kuljetukset ja liikenne on laajempaa kuin koskaan. Mitkä näkökohdat saavat eniten painoarvoa maiden liikennepoliittisissa päätöksissä? Entä ovatko lähtökohdat pääasiallisesti paikallisia vai rajat ylittäviä ja onko suunnitteilla laajoja hankkeita, jotka voisivat paremmin yhdistää Pohjoismaita?
Tämänkertaisessa Analys Nordenissa aiheena on Pohjoismaiden liikennepolitiikka.
Poliittista väkivaltaa esiintyy tavallisesti toisaalla ja sitä pidetään Pohjoismaille vieraana toimintatapana. Viime vuosina poliittisia ääri-ilmiöitä on kuitenkin noussut esiin entistä enemmän myös Pohjoismaissa – pahimmassa mahdollisessa muodossa viimeksi Norjan tragediassa kesällä 2011. Analys Nordenin lokakuun numerossa pohditaan tätä kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia Pohjoismaiden yhteiskuntien avoimuuteen.
Kööpenhaminassa pidetty ilmastokokous (COP15) on edelleen monen muistissa, ja nyt Etelä-Afrikassa on käynnistynyt 17. osapuolikokous. Kansainvälinen ilmastokriisi ei ole vielä lähelläkään ratkaisua, mutta tiedotusvälineet vaikuttavat pitävän kriisiä menneen talven lumina. Vuoden viimeisessä Analys Nordenissa tarkastellaan Pohjoismaiden asemaa kokouksen alla ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen tehtyjä toimia. Numero on luettavissa skandinaavisena ja englanninkielisenä versiona.
Pohjoismaissa viimeisen sadan vuoden aikana kehitetty yhteiskuntamalli on nyt paineen alla. Talouskriisi uhkaa hyvinvointia ja globaali kilpailu kiristyy. Mutta onko niin kutsuttu pohjoismainen malli osa ratkaisua vai osa ongelmaa, ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tätä tarkastellaan Analys Nordenin viimeisessä numerossa, joka käsittelee pohjoismaisuuden ydintä aiempien teemojen pohjalta.