Talouslama vaikeuttaa tulevaisuuden hyvinvoinnin rahoittamista. Haasteet ovat tuttuja Tanskan poliitikoille. Tuttuja ovat myös lääkkeet. Äänestäjien kaikkoamisen pelossa he eivät kuitenkaan uskalla lunastaa kaikkia reseptejä.

Talousarviokatsaukset eivät liene maailman jännittävintä lukemista, paitsi taloustieteilijöiden mielestä. Tanskan valtiovarainministeriön verkkosivustossa www.fm.dk voi kuitenkin tutustua varsinaiseen jännitysnäytelmään.

Tämän vuoden elokuun 2. päivänä laaditusta talousarviokatsauksesta ilmenee, että vuoden 2010 tulo- ja menoarviossa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan runsaat 91 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2010, kun taas vuoden 2009 alijäämäksi arvioidaan 26,5 miljardia kruunua.

Valtionvelan arvioidaan kasvavan 241,25 miljardia kruunua vuodesta 2008 ja kohoavan vuonna 2010 kaikkiaan 437,5 miljardiin kruunuun. Valtiontalouden kokonaisalijäämän ennakoidaan olevan 33,5 miljardia vuonna 2009 ja 86,25 miljardia vuonna 2010. Se on 2 prosenttia vuoden 2009 BKT:sta ja 4,9 prosenttia vuoden 2010 BKT:sta. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että Tanskalla ei ole mitään asiaa euroyhteistyöhön.

Valtiovarainministeriölle tyypillisellä rutikuivalla kansliakielellä kyse on ”merkittävästä muutoksesta”. Eipähän ainakaan liioitella!

Luvut kertovat selvääkin selvemmin, miten rajusti maailmanlaajuinen taantuma on ruhjonut Tanskan taloutta. Samalla luvut heijastelevat niitä kustannuksia, joita kasvuhakuinen finanssipolitiikka on aiheuttanut hallituksen pyrkiessä elvyttämään taloutta ja työllisyyttä.

Yleisemmin luvut kuvastavat tietysti myös historiallista siirtymää pois vuosia jatkuneesta korkeasuhdanteesta, jonka ansiosta ylijäämä oli vakaa, valtionvelka lyheni ripeää vauhtia ja työttömyys pysyi ennätyksellisen alhaisena.

Vaikka Tanskan talous onkin jo saanut välimatkaa kriisin akuuttiin vaiheeseen, useimpien taloustieteilijöiden mukaan kukoistavia kasvulukuja on turha odottaa. Tämän vuoksi hallituksen on vaikeampi pitää yllä budjetin tasapainoa ja turvata tulevaisuuden hyvinvointia.

Hankalia taloudellisia haasteita

Avatessaan kansankäräjien syyskauden lokakuun alussa pääministeri Lars Løkke Rasmussen aloitti puheensa talousasioilla.

Hänen viestinsä oli, että hallitus työskentelee päättäväisesti luotsatakseen Tanskan kriisin läpi mahdollisimman pienin inhimillisin kustannuksin. Hallitus onkin – varsinkin vuodenvaihteen jälkeen – kehittänyt useita erilaisia kriisi- ja tukipaketteja finanssisektorin vahvistamiseksi, yritysten rahoituksen ja luottojen turvaamiseksi ja taloudellisen toiminnan piristämiseksi esimerkiksi kiirehtimällä julkisia investointeja ja myöntämällä verohelpotuksia.

Avajaispuheessaan pääministeri kiinnitti erityistä huomiota kansainvälisessä taloudessa havaittuihin ilahduttaviin merkkeihin, mutta totesi myös, että työttömyys kasvaa edelleen. Hän varoitti samaan hengenvetoon, että työttömyydestä on vaarassa tulla nuorten pysyvä olotila.

Hallitus on esitellyt aikaisemmin syksyllä useita toimintasuunnitelmia tällaisen tilanteen estämiseksi. Se esitteli 4. syyskuuta suunnitelman nuorisotyöttömyyden torjumisesta ja erityisten tukitoimien suuntaamisesta 18–30-vuotiaille. Tarkoitukseen varataan miljardi kruunua, joilla turvataan muun muassa 5 000 uutta harjoittelupaikkaa vuonna 2010.

Avajaispuheessa kuultiin myös uusista suunnitelmista, jotka koskevat 15–17-vuotiaita nuoria. Yksi keskeisistä ehdotuksista on kuntien velvollisuus varmistaa, että nuoret suorittavat opintonsa loppuun.

Kuntien tulee tarjota muun muassa mentoritukea nuorille, joista on vaarassa tulla koulupudokkaita. Jos nuoret kaikesta huolimatta keskeyttävät koulun, kunnan on ohjattava heidät nopeasti johonkin toiseen koulutukseen, työhön tai muuhun asianmukaiseen toimintaan.

Lisäksi kaikkien nuorten opiskeluvalmius on arvioitava ennen toisen asteen koulutukseen hyväksymistä. On myös huolehdittava paremmin nuorista, joilla ei näytä olevan edellytyksiä koulutuksen suorittamiseen. Lisäksi lapsiperheiden lapsilisä muutetaan 15–17-vuotiaiden osalta nuorisolisäksi, ja kunta voi lakkauttaa maksun, mikäli nuori ei noudata koulutussuunnitelmaansa tai jos vanhemmat ja nuori eivät tee yhteistyötä koulutussuunnitelman toteuttamisessa.

Tämä on epäilemättä suunnitelman ristiriitaisin kohta.

Konkreettiset ratkaisut vähissä

Nuorisotyöttömyyden vastaista panostusta lukuun ottamatta pääministerin kuvaus Tanskan talouden haasteista oli varsin lavea.

Hän pyrki kuitenkin valmistamaan tanskalaisia siihen, että tulevaisuuden hyvinvoinnin eteen on tehtävä entistä lujemmin töitä. Kansainvälinen kriisi on kiihdyttänyt kehitystä, jonka seurauksena Tanskan – kuten muidenkin Pohjoismaiden – hyvinvointiyhteiskunnat joutuvat ankaraan kilpailuun etenkin Aasian maiden kanssa.

Hallitus vastaa haasteeseen noudattamalla neljää peruslinjaa, joissa on yksinkertaistettuna kyse siitä, että panostetaan vastuulliseen talouspolitiikkaan, investoidaan osaamiseen, vahvistetaan innovointia ja kehitytään uuden vihreän talouden voittajiksi.

Lars Løkke Rasmussen totesi puheessaan, että Tanskan julkinen talous oli terve kriisin iskiessä, mikä johtui muun muassa siitä, että se oli lyhentänyt velkaansa hyvinä vuosina. Myrskyn laannuttua maksettavaksi lankeava lasku ei sen vuoksi tule olemaan tuhoisan suuri, hän totesi.

Osaaminen on uuden kasvun edellytys, ja peruskoulun tulee pääministerin mukaan toimia ponnahduslautana ensin toisen asteen ja sen jälkeen korkea-asteen koulutukseen. Peruskoulun on nyt läpäistävä ”360 asteen” huoltotarkastus.

Tanskalaisten yritysten on oltava innovatiivisempia, ja Lars Løkke Rasmussen tähdensi, ettei hän puhunut innovoinnista pelkästään tutkimuksen ja huipputeknologian alalla. Yritysten tulee yleisesti toimia kekseliäämmin, kehitellä uusia ideoita ja muokata uusia tuotantotapoja ja tuotteita. Kehityksen tukemiseksi hallitus esittelee yrityksille suunnatun innovaatiostrategian.

Tanskan tulee olla vihreän talouden uranuurtaja, ja hallitus on esitellyt yritysten ilmastostrategian, jolla luodaan paremmat kehykset uusien ilmastotekniikoiden kehittämiselle.

Hallituksen kasvufoorumi

Arvostelijat toteavat syystä, että kyse on erittäin yleisistä poliittisista maamerkeistä. Vahvistaakseen talousstrategian sisältöä pääministeri on perustanut kasvufoorumin, jossa on mukana tanskalaisia huippujohtajia ja tutkijoita.

Foorumin tehtävänä on laatia analyyseja ja ehdotuksia kasvustrategiasta, jota Tanska voi noudattaa kansainvälisen talouden elvyttyä.

Toimenpidealueita on neljä:

1. Tanskan kilpailukyky on heikentynyt. Palkat ovat kohonneet enemmän kuin vertailukohteinamme toimivissa maissa. Tuottavuus puolestaan on kasvanut muita OECD-maita hitaammin. Mikä on selitys – ja miten Tanska voi vahvistaa kilpailukykyään?

2. Vastuullisella talouspolitiikalla varmistetaan, että tulevilla sukupolvilla on varaa hyvinvointiin vanhusväestön osuuden kasvaessa ja työikäisten nuorten määrän supistuessa. Mitä tapahtuu, kun sekä valtiontalouden vaje että velka kasvavat monissa maissa?

3. Monet nuoret jäävät vaille ammattiin pätevöittävää koulutusta. Tavoitteena on hyvin koulutettu työvoima ja korkea työllisyysaste. Miten rakennetaan yhteiskunta, johon kaikki voivat osallistua?

4. Mikä on paras tapa tehdä Tanskasta yhteiskunta, joka luopuu fossiilisista polttoaineista kuten hiilestä, öljystä ja kaasusta? Entä miten ilmastopanostus, vahva ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn vahvistaminen saadaan kulkemaan samaan suuntaan?

On luonnollista, että pääministeri keskittyy perushaasteisiin, eikä monellakaan ole syytä vastustaa hänen toivettaan kasvustrategian aikaansaamisesta.

Riippumattomat taloustieteilijät – muun muassa talouden asiantuntijaryhmä – arvostelevat hallituksen päämiestä kuitenkin siitä, ettei hän uskalla puhua uudistuksista, jotka varmasti helpottaisivat tulevan hyvinvoinnin rahoittamista.

Useissa analyyseissa on todettu, että suurten ikäluokkien eläköityessä työmarkkinoilla on vähemmän nuoria. Lisäksi on todettu, että ikääntyneet luonnollisesti tarvitsevat enemmän apua, hoivaa ja hoitoa.

Näin syntyy tulojen ja menojen välinen kuilu, mikä johtaa julkistalouden pysyvään alijäämään. Tämän välttämiseksi poliitikkojen on joko kiristettävä veroruuvia tai leikattava hyvinvointia – elleivät he sitten halua ja osaa uudistaa esimerkiksi varhaiseläkejärjestelmää niin, että tanskalaiset pysyisivät pitempään työelämässä.

Asian ydin on siinä, että joka ikinen poliitikko tietää tämän. Taloudellisen epävarmuuden ja kohoavan työttömyyden aikana on kuitenkin poliittisesti vaikeaa ja vaarallista esitellä epäsuosittuja uudistuksia varhaiseläkkeisiin ja päivärahoihin.

Samasta syystä uudistussuunnitelmat otetaan käsittelyyn vasta seuraavien vaalien jälkeen, jotka on pidettävä viimeistään syksyllä 2011. Sinisen ja punaisen ryhmittymän välinen taistelu on niin tiukka, ettei kumpikaan halua riskeerata äänestäjien kaikkoamista suunnitelmalla, joka ei kuitenkaan toteudu.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.