Tehdyt toimenpiteet

Ilmasto, ympäristö ja energia

Syksyn yleisteemana on Pohjola globaalina edelläkävijäalueena. Tässä numerossa kirjoittajat analysoivat Pohjoismaiden ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Mukavia lukuhetkiä!

Suomi

Tuulivoiman kääpiö pohtii muutosta

Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on minimaalisen pieni. Paine tuulivoiman tuotannon reippaaseen lisäämiseen on kasvanut nopeasti. Ilmastonmuutos pakottaa Suomea muutenkin kääntämään katsetta kohti kotimaisia uusiutuvia energialähteitä. Suomen sähkönkulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla vain pari prosentin kymmenystä. Tuulivoimaloiden kapasiteetti on noin sata megawattia, eikä uusia mastoja ole kovin paljon rakenteilla. Näillä lukemilla Suomi jää aivan lähtöviivoille vertailussa Ruotsin, Norjan ja etenkin Tanskan kanssa.

Lue lisää.

Ruotsi

Täyskäännös ympäristöpolitiikassa

Ruotsin kokoomus voitti vaalit esiintymällä uutena työväenpuolueena. Nyt pääministeri Fredrik Reinfeldt haluaa tehdä puolueestaan vihreän ympäristöpuolueen. Muutos on suuri verrattuna vuoden takaiseen aikaan, jolloin puolue piti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä yrittäjävastaisina asioina, joiden parissa vasemmisto puuhasteli. Nyt ilmastokysymykset ovat kokoomuksen johtaman hallituksen asialistan kärjessä. Syyskuun lopussa pidetyssä YK:n kansainvälisessä kokouksessa pääministeri Fredrik Reinfeldt teki aloitteen perustaa kansainvälinen komissio, jonka tehtävänä on varmistaa ilmastonmuutosten huomioon ottaminen kehitysavussa. Syksyn budjettiin sisältyy useita panostuksia, joilla pyritään vähentämään ilmastoa tuhoavia päästöjä.

Lue lisää.

Norja

Felles innsats for klimaet

I høst skal Stortinget igjennom den første klimatesten – politikerne skal vise om de er villige til å gjøre noe konkret for å redusere klimagass-utslippene i Norge, eller om de vil nøye seg med å fastsette djerve målsetninger. Kynikerne tror at Stortinget vil gjøre som Regjeringen gjorde i vår; utsette de vanskelige valgene. På den annen side forandres klimaet nå så raskt at det kanskje er grunnlag for radikal politikk.

Lue lisää.

Tanska

Ilmastokamppailua meillä ja muualla

Tanskan hallitus vierailee pääministerin ja ympäristöministerin johdolla kansainvälisissä ilmastokokouksissa ja valmistelee Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestettävää YK:n ilmastokonferenssia. Lisäksi poliittinen taistelu kotikentällä kiristyy koko ajan. On selvää, että Tanskassa ympäristöpolitiikassa on tulossa yhä tiukempi kamppailu, ja samalla ympäristö- ja ilmastokysymykset nousevat ylemmäksi poliittisella asialistalla.

Lue lisää.

Islanti

Suurteollisuuden horros

”Ilmastopolitiikassa on koittanut tekojen aika”, ympäristöministeri Þórunn Sveinbjarnardóttir sanoo viitatessaan Islannin hallituksen tavoitteeseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50−75 % vuoteen 2050 mennessä. Samalla hän myönsi maan suurteollisuudelle ensimmäiset hiilidioksidin päästöluvat. Suurteollisuuden ei tarvitse maksaa päästökiintiöstä muuta kuin mitättömän pieni käsittelymaksu, mutta tilanne muuttunee lähiaikoina. Päästökiintiöstä tulee vuosi vuodelta taatusti yhä arvokkaampia, ja ministerin edustama puolue on ilmoittanut, että teollisuus joutuu maksamaan niistä. Hiilidioksidipäästöjä koskevassa tuoreessa laissa ei ole lainkaan kiintiökauppaa säätelevää pykälää, mutta ei myöskään sitä kieltävää pykälää. Ministeri ei ole vielä laatinut lain täytäntöönpanon edellyttämää säännöstöä, ja suunnan odotetaan selkiytyvän säännöstön valmistuttua. Kokonaan toinen asia on, että päästökiintiöiden ylityksille on oltava selkeä lainkohta − kaikki muu olisi harrastelijamaista.

Lue lisää.

Färsaaret

Yllättävä Kioto-päätös saa kulmat kurttuun

Vuosituhannen alussa Tanskan valtakunnan eri osilla oli aivan erilaiset näkemykset Kioton pöytäkirjasta. Emämaa Tanska allekirjoitti Kioton sopimuksen vuonna 2002, mutta Färsaaret suhtautui siihen puolestaan varauksella. Olikin aikamoinen yllätys, että Färsaarten maakuntahallituksen enemmistö päätti syyskuun loppupuolella allekirjoittaa Kioton sopimuksen. Sopimus asettaa Färsaarille suuria velvoitteita, jotka maankamaralla ovat kenties jotenkuten toteutettavissa, mutta merenkulku onkin kova pähkinä purtavaksi. Kalastusalukset ovat nimittäin Färsaarten suurimpia saastuttajia ja samalla alueen ainoa merkittävä tulonlähde. Sen vuoksi elinkeinoelämä ja liberaalipoliitikot toivovat erityissopimuksia. Toisten mielestä Färsaarten olisi taas pitänyt hyväksyä sopimus tuoreeltaan, koska nyt siihen on liian myöhäistä vaikuttaa, ja velvoitteita on parempi ryhtyä noudattamaan heti, sen sijaan että jäädään odottamaan sanktioita ja sakkoja.

Lue lisää.

Ota yhteyttä.

Michael Funch
Sähköposti:

Haku Analys Nordenista