Tehdyt toimenpiteet

Markku Heikkilä

Puhdasta teknologiaa ja uutta luonnonvaraosaamista

Suomessa katsotaan Nokia-huuman hiipuessa nyt uusin silmin niitä resursseja, joita mikään globalisaation aalto ei voi viedä maasta pois. Suomi aikoo hakea jatkossa hyvinvointiaan puhtaasta teknologiasta, metsiin liittyvästä bioenergiasta, vesiosaamisesta ja mineraaleista. Niistä etsitään yhdistelmää, joka toteuttaisi kestävää taloutta ja vihreää kasvua.

07.04.2011

Koko alkuvuosi on Suomessa eletty tietoisina siitä, että yksi aikakausi maan taloudessa on ohi. Nokian ilmiömäinen kasvu kannatteli maata pois 1990-luvun alun lamasta. Yhtiön nousu maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi nosti samalla teknologian ja aivan erityisesti informaatioteknologian yhdeksi Suomen talouden tukijaloista ja tulevaisuuden toivoista.

Tämän myötä yhdellä ainoalla yhtiöllä on ollut erittäin tuntuva vaikutus koko Suomen kasvulukuihin, bruttokansantuotteeseen ja tutkimus- ja tuotekehitystilastoihin.

Nyt Nokia on vaikeuksissa. Se on liittoutunut Microsoftin kanssa ja ilmoittanut edessä olevista tuntuvista henkilöstövähennyksistä. Ne koskevat yhtiön kaikkia tärkeimpiä toimipaikkoja Suomessa: pääkaupunkiseutu, Tampere, Salo, Oulu. Yksi tieto kuitenkin on puuttunut. Yhtiö ei ole kertonut, kuinka moni oikein joutuu lähtemään.

Tieto siitä on luvattu ennen vappua. Ajankohdan voi määritellä myös toisin. Se on noin viikko Suomen eduskuntavaalien jälkeen.

Näin vaalit voidaan käydä ilman, että Nokia-uutinen kaatuu syliin. Sen sijaan Nokian vähennykset iskevät suoraan keskelle hallitusneuvotteluita, joista odotetaan muutenkin poikkeuksellisen vaikeita.

Tämä kevät näyttää kaikkiaan merkitsevän Suomessa jonkinlaista murrosta. Politiikassa vanhat pelimerkit eivät enää päde, kiitos populistisen Perussuomalaisen puolueen rajun nousun. Samoin näyttää käyvän maan taloudessa. Informaatioteknologian luvattu maa joutuu hyvin todennäköisesti näkemään, kuinka nämä työpaikat kasvun sijasta vähenevät, ainakin tilapäisesti. Alan tuotanto muutti suurelta osin pois jo vuosia sitten.

Suomi etsii uutta tulevaisuuden suuntaa

Sinänsä maan nykyiset talousluvut eivät kerro mistään kummallisesta. Talouskriisi meni ohi loppujen lopuksi varsin vähäisin vaurioin. Tuoreimmissa tilastoissa tuotanto- ja kasvukäyrät ovat jälleen komeassa nousussa ja työttömyys laskussa.

Suomessa kuitenkin mietitään kuumeisesti, miltä suunnalta löytäisi tulevaisuuden avaimia. Väestö vanhenee, kustannukset kasvavat ja talouskasvua pitäisi jatkossakin olla, jotta yhteiskunnan yhtälöt toimisivat. Yhä enemmän katseita käännetään niihin aloihin, jotka eivät voi muuttaa pois Suomesta. Näitä ovat metsät, vesistöt ja mineraalit, ja tavoitteena on luoda niiden varaan jotain uutta.

Hyvä esimerkki tästä on hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2011, jota pääministeri Mari Kiviniemi esitteli elokuussa. Budjetissa tavoitteeksi määriteltiin ”ympäristön huomioiva kestävä talous” ja pääministeri sanoi siitä näin:

”Vihreän talouden paketti luotsaa Suomen tuleville vuosikymmenille puhtaampana ja vähemmän saastuttavana. Osaamisemme ja luonnonvaramme nostavat meidät kansainvälisen kehityksen aallonharjalle. Vihreä talous avaa meille huikeita mahdollisuuksia menestyä näillä markkinoilla”, hän kuvaili.

Tässä on koko virallinen tavoite kiteytettynä. Uutta suomalaiseen osaamiseen pohjaavaa ympäristöteknologiaa, joka avaa uusia markkinoita ja tuo maahan kasvua, vihreää kasvua.

Ydinvoima vaaliteemaksi

Huhtikuun vaalien alla mistään vihreästä taloudesta ei ole paljon kuultu. Perussuomalaiset ovat kampanjoineet ympäristöveroja vastaan, koska ne lisäävät kustannuksia Suomessa. Enimmäkseen vaaliteemat ovat liikkuneet aivan muualla kuin talouden kestävässä kehityksessä – ellei sitten ydinvoimasta noussutta keskustelua oteta lukuun.

Japanin katastrofi teki välittömästi ydinvoimasta ylimääräisen vaaliteeman, ja poliitikot varovat sanojaan. On vielä liian aikaista sanoa, mitä käytännön vaikutuksia Japanin onnettomuudella lopulta on Suomen energiapolitiikkaan, jossa ydinvoimalla on ollut iso rooli.

Suomessa puhutaan luonnonvaroista nyt enemmän kuin aikoihin, tällä kertaa yhdistettynä kestävään talouteen. Merkittävä yritys- ja innovaatiorahoittaja Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) on ottanut juuri tämän (luonnonvarat ja kestävä talous) yhdeksi painopistealoistaan. Se tarkoittaa energia- ja raaka-ainetehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, metsän ja biomassojen uusia ratkaisuja, mineraalivarojen hyödyntämisen ja veden käytön kestäviä ratkaisuja.

Nyt näiltä aloilta haetaan uutta liiketoimintaa. Kestävää kehitystä pidetään kilpailutekijänä. Puuta ei katsota enää vain paperi- ja selluteollisuuden silmin, vaan se nähdään imagotekijänä ja uusiutuvana luonnonvarana. Uudeksi tulevaisuuden alaksi on yhä enemmän nostettu  ”cleantech” –toimialaa, puhdasta ympäristö- ja energiateknologiaa.

Valtio suuntaa toimiaan ja tukiaan nyt vahvasti tähän suuntaan ja toivoo, että elinkeinoelämä seuraisi perässä ja uutta yritystoimintaa syntyisi. Toki tuloksiakin on. Esimerkiksi cleantech-alan yrityksiksi ilmoittautuneita on jo paljon. Silti matka on vasta alussa.

Puun ohella Suomessa riittää vettä, ja maailmalla puhtaasta vedestä on kovasti pulaa. Vedenkäyttöä, vesiensuojelua ja vesiosaamista halutaan nyt tuotteistaa. Puhtaasta vedestä on jopa haettu yhtä ”Suomi-brändin” tärkeimmistä rakennuspalikoista.

Tämä kaikki liittyy vahvasti myös Suomen EU:n kautta ottamiin tavoitteisiin nostaa tuntuvasti uusiutuvan energian, etenkin biopolttoaineiden käyttöä. Ympäristötavoitteiden täyttäminen voisi silti sujua paremminkin. Uuden, etanolia sisältävän E10-bensiinin lanseeraus meni pahasti pieleen ja tuloksena saatiin paljon enemmän autoilijoiden epäluuloja kuin ilmastotietoisuutta.

Puhetta siirtomaataloudesta

Eivätkä kaikki asiat ole yksin Suomen omissa käsissä. Mineraalivarojen roolia korostetaan, mutta suomalaiset kaivosyhtiöt ehtivät kadota lähes kokonaan kartalta, kun väliin näytti siltä, ettei kaivostoiminnalla ole maassa mitään tulevaisuutta. Nyt työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteet ovat vuorostaan tämäntapaisia: ”Suomi on vetovoimainen kaivosteollisuuden kasvumaa”.

Melkein kaikki Suomessa operoivat kaivosyhtiöt ovat nyt ulkomaalaisia. Se taas on herättänyt keskustelua siitä, onko kyse jonkinlaisesta siirtomaataloudesta – varsinkin silloin, jos Suomessa vain kaivetaan ja jalostus tapahtuu muualla. Esimerkiksi Lapissa norjalainen Yara suunnittelee kaivavansa fosfaattia ja vievänsä sen rajan yli Venäjälle. Siitä on tullut kuuma paikallinen puheenaihe vaalien alla.

Hallitus on pohtinut tarvetta perustaa uusi valtiollinen, suomalainen kaivosyhtiö. Yksi uusi merkittävä suomalainen kaivosyhtiö tosin ehti jo syntyä, Kainuussa suurta nikkelikaivosta operoiva Talvivaara. Tämä yhtiö valmistelee parhaillaan uuden sivutuotteen hyödyntämistä. Kyseessä on uraani.

”Koska uraanin käyttö kaikkialla maailmassa on kasvamassa, Talvivaaran hallitus uskoo, että uraanista saadaan vakaa lisätulonlähde yhtiölle”, kertoi yhtiön tiedote helmikuussa.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.

Ota yhteyttä.

Michael Funch
Sähköposti:

Haku Analys Nordenista